Vedyn mahdollisuudet vihreän siirtymän toteuttamisessa ovat moninaiset. On puhuttu jopa vetyvallankumouksesta.
Suomeen on suunniteltu perustettavaksi isoja vetyteollisuuslaitoksia, muun muassa Harjavaltaan ja Kokkolaan. Hankkeet ovat mittavia ja hintavia.
Myös Etelä-Pohjanmaa haluaa pysyä mukana kelkassa ja valmistautua tulevaisuuteen.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun sekä Tampereen ja Vaasan yliopistojen yhteishanke aikoo tutkia vetytalouden mahdollisuuksia. Ruokamaakunnassa painopisteenä on se, mitä vetytalous voisi tuoda nimenomaan ruoka-alalle.
– Joku ehtii edelle, jos ei itse ole tunnistamassa mahdollisuuksia alkuvaiheessa. Kun hyvissä ajoin ollaan liikkeellä, voidaan tunnistaa ne meille alueellisesti soveltuvat vedyn jalostusreitit, toteaa erityisasiantuntija Kari Laasasenaho Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.
Lannoitteet yksi mahdollisuus
Ruokaketjuun liittyvät myös lannoitteet. Typpilannoitteita ja niiden valmistuksessa tarvittavaa ammoniakkia on tuotu pääosin Venäjältä, missä niiden tuotanto perustuu maakaasusta peräisin olevaan vetyyn.
Venäjän sota Ukrainassa on saanut pohtimaan kestävämpiä ja huoltovarmempia tapoja valmistaa lannoitteita.
Myös vihreä siirtymä luonnollisesti vaikuttaa eli vety halutaan erottaa puhtaasti esimerkiksi vedestä elektrolyysin avulla.
– Suurimmat mahdollisuudet ovat ehkä juuri jalostuksessa, eli miten sitä voidaan käyttää esimerkiksi raaka-aineena lannoitteissa tai kemian teollisuudessa. Vedystä voi jalostaa ammoniakkia, jota tarvitaan lannoitteissa. Jos esimerkiksi typpilannoitteita pystytään tuottamaan kotimaassa, niin se vaikuttaa omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen, kertoo projektipäällikkö Valtteri Manninen.
Sitä kautta voisi löytyä mahdollisuuksia myös maakuntaan, jossa ruokaa kasvatetaan ja tuotetaan paljon.
Yritykset mukaan vetykelkkaan
Hanke on vasta alkuvaiheessa, mutta siitä on ehditty jo kertoa alueen kunnille muun muassa Etelä-Pohjanmaan liiton tapahtumissa. Yrityksille suunnatut tilaisuudet alkavat todennäköisesti tammikuussa.
– Tarkoitus on ensin tunnistaa, millaisia liiketoimintamahdollisuuksia löytyy ja mitä kaikkea se voi säteillä esimerkiksi alihankintaketjuissa. Pilotoinnin kautta on varmasti tarkoitus myös löytää kaupallinen jatkohyödyntäjä, kertoo Laasasenaho.
Pilotilla Laasasenaho viittaa Tampereen yliopiston osuuteen hankkeessa. Siinä on tarkoitus tutkia, miten vetyä voidaan erottaa vedestä suuremmalla hyötysuhteella suoraan auringonvalosta fotoniikan keinoin.
Vedyn mahdollisuudet hahmottuvat hankkeen ja tutkimustyön edetessä.
– Johonkin alueellisiin vahvuuksiin se tulee liittymään, mutta mitä se käytännössä on, siihen tarvitaan lisätietoa, lisää Laasasenaho.
Tavoitteena tiekartta
Mukana hankkeessa on myös Vaasan yliopisto, jossa on koostettu vedyntuotannon mahdollisia teknisiä ratkaisuja. Aiheesta on jo valmistunut ensimmäinen raportti.
– Se luo pohjaa sille, mitä mahdollisia teknisiä ratkaisuja voitaisiin tässä hankkeessakin lähteä pengastamaan, toteaa Laasasenaho.
Yhtenä keskeisenä tavoitteena on laatia vetytalouden tiekartta maakunnalle.
– Miltä se näyttää nyt ja miltä se voisi näyttää vuonna 2030? sanovat Laasasenaho ja Manninen.
Hankkeella on noin puolen miljoonan euron budjetti, ja hankeaika kestää kesään 2025 saakka. Rahoitus tulee Euroopan aluekehitysrahastosta ja Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiöltä.