Kuluttaja törmää yhä useammin sosiaalisessa mediassa kotimaisten vaatealan yritysten avunpyyntöihin. Esimerkiksi Euroopassa vaatteita valmistava suomalainen vaatealan yritys hálo on pyytänyt kuluttajilta näkyvästi apua sosiaalisen median kampanjassaan ”save hálo” eli ”pelasta hálo”.
Kampanjassa yritys on avoimesti kertonut talousvaikeuksistaan, joiden seurauksena yritys on joutunut irtisanomaan henkilökuntaa ja pienentämään tuotantomääriä. Hálon toimitusjohtaja ja perustaja Marta Valtovirta kertoo, että raaka-aineiden ja tuotantokustannusten hintojen nousu yhdistettynä ihmisten kulutustottumuksien muutokseen ajoivat yrityksen pyytämään kuluttajilta apua.
– Ei se ollut helppoa kertoa asiakkaille, että nyt menee huonosti ja tarvitaan asiakkaiden apua. Onneksi me päädyttiin tekemään se, koska ilman kampanjaa ei yritystä enää olisi. Se on ollut meidän yrityksen historian tärkein kampanja.
Yrityksen Instagram-kampanja on lisännyt myyntiä ja tuonut yritykselle myös uusia asiakkaita. Kampanjan suosio yllätti yrittäjän positiivisesti.
– Siinä on huomannut sen, kuinka tärkeä brändi me ollaan monelle. Meidän vaatteissa on juhlittu esimerkiksi häitä.
Tunteikkaat postaukset vetoavat kuluttajiin
36-vuotias Essi Perttula vastasi Ylen joukkoistukseen, jossa lukijoilta kysyttiin, miten suomalaisten brändien avoimuus taloudellisista vaikeuksista on vaikuttanut kulutuskäyttäytymiseen.
Siitä huolimatta, että korkojen nousu ja hiljattain otettu asuntolaina on kiristänyt Perttulan taloutta, hän on halunnut osoittaa tukensa suomalaisille suosikkibrändeilleen. Viimeisimpänä hän teki tilauksen Kaikolta, kuultuaan yrityksen taloudellisista vaikeuksista sosiaalisessa mediassa.
– Tiedostan sen, mitä vaikutuksia sillä on vaatekaappiini, jos jokin hyvä brändi menee nurin. Sen lisäksi se lisää työttömyyttä.
Kotimaisten design-brändien vaatteet ovat suurten ketjuliikkeiden vaatteita hintavampia, mutta pikamuodin kuluttajaksi Perttula ei voisi edes kuvitella palaavansa.
– Se on ihan hirvittävä ajatus, että joutuisin menemään näihin perinteisiin vaatekauppoihin, missä olen ennen käynyt. Mä mielelläni maksan laadusta ja hyvästä mallista enemmän, vaikka se tarkoittaa itselleni sitä, että pystyn ostamaan vaatteita harvemmin kuin ennen.
Siitä huolimatta, että hintojen nousu on vaikuttanut Perttulan kulutustottumuksiin, hän aikoo myös vastaisuudessa osoittaa tukensa ostamalla kotimaisten vaatealan yritysten vaatteita.
– Liian usein ajatellaan, että jos käytät suomalaisten brändien vaatteita, niin sun pitää olla Eurojackpot-voittaja tai tienata tosi hyvin. Itse tienaan alle suomalaisten mediaanipalkan, joten joudun miettimään, mitä ostan. Haluan silti panostaa vaatteiden laatuun ja vastuullisuuteen.
Perttula uskoo, että eettisyys kuten vaatteiden valmistusvaiheen työolosuhteet voisivat kiinnostaa suurinta osaa sellaisistakin kuluttajista, jotka eivät vaadi vaatteiltaan muuten vastuullisuutta.
– Jos ihmiset oikeasti tietäisivät siitä, että joidenkin brändien t-paidat on valmistettu Indonesiassa 10-vuotiaan lapsen sormin, niin he ymmärtäisivät kuinka valtava ero sillä on vastuulliseen vaatteeseen, jonka on tehnyt täysi-ikäinen työntekijä hyvissä työolosuhteissa.
Yritysten avoimuus taloudellisista vaikeuksista on melko uusi ilmiö yritysmaailmassa
Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme kertoo, että kyseessä on verrattain uusi ilmiö yritysmaailmassa. Halmeen mukaan ilmiö korostuu pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, joissa kuluttaminen nähdään laajempana asiana kuin pelkästään taloudellisena toimintana.
– Siinä on kyseessä enemmän kuin, että ostetaan vaate. Siinä tuetaan myös jotakin ideaa, ideologiaa ja tapaa olla olemassa siten, että käytetään tietyn yrityksen vaatteita.
Suomalaisten yrittäjien avoimuus talousvaikeuksista puree Halmeen mukaan erityisesti kuluttajiin, jotka identifioituvat yrityksen arvomaailmaan ja tuntevat kiintymystä sitä kohtaan.
– Ei tätä voida pitää automaattisesti toimivana pelastuskikkana. Jos yrityksen talous on muuten terveellä pohjalla, niin avoimuus voi toki auttaa.
Halmeen mukaan suomalaisten brändien taloudelliseen ahdinkoon on vaikuttanut elinkustannusten nousun lisäksi kulutustottumuksien muutos, jossa kuluttajat ovat entistä tietoisempia vastuullisuudesta.
Vastuullisuuden brändääminen kiinnostavasti onkin Halmeen mukaan nykyään välttämättömyys kotimaisille design-brändeille. Se avaisi ovia kotimaisen kentän lisäksi myös kansainvälisille markkinoille.
– Vastuullisuudesta viestimiseen kannattaa tosissaan kiinnittää huomiota. Vastuullisuuden nostaminen kilpailukeinoksi vaatii, että viestissä on hyvä konkreettinen kärki ja vastuullisuudesta viestiminen on samalla riittävän kattavaa.
Aiheesta voi keskustella kommenttiosiossa maanantaihin 9. lokakuuta kello 23 saakka.