Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Voidaanko sinutkin määrätä lauantaitöihin? Näin saat selvyyttä työehtojen koukeroista

Bronton eilen ilmi tullut työaikakiista poiki kysymyksen sallituista poikkeamisista. Suomessa on voimassa 200–250 valtakunnallista työehtosopimusta.

Ilmakuva korkealta henkilönostimen vierestä. Työmies polttoleikkaa lämpökeskuksen piipun kiinnityspultteja.
Satoja työllistävän Bronto Skyliftin työaikakiista nosti keskustelun paikallisesta sopimisesta ja työehtosopimuksista. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Saako työnantaja määrätä työntekijän töihin melkein milloin tahansa, jos katsoo sen tarpeelliseksi? Mitä sanoo työaikalaki, entä työehtosopimukset?

Kysymys nousi esiin torstaina, kun uutisoitiin satoja työllistävän Bronto Skyliftin työaikakiistasta Tampereella ja Porissa. Työnantaja on määrännyt työntekijät tulemaan töihin huomenna lauantaina, mutta työntekijät eivät pääluottamushenkilön mukaan aio mennä työpaikalle.

Bronto Skylift haluaa työntekijät lauantaiksi töihin – pääluottamushenkilö: "Porukat ovat sanoneet, että eivät ole tulossa"
Anu Leena Hankaniemi haastattelee pääluottamushenkilö Keijo Mattilaa.

Yhtä totuutta ei ole olemassakaan, koska Suomessa on voimassa arviolta 200–250 valtakunnallista työehtosopimusta (tes). Yksistään Teollisuusliitolla on voimassa 34 valtakunnallista tessiä ja noin 120 yrityskohtaista tessiä. Joka ikinen on ainakin osin erilainen.

– Työaikamääräysten soveltaminen on niin iso suo, että se vaatii tarkkaa perehtymistä. Yleisimmin eri työehtosopimusten omat paikallisen sopimisen kirjaukset, mistä työpaikoilla sovitaan, liittyvät nimenomaan työaikoihin, sanoo Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen.

Yhden yleisen linjauksen hän kuitenkin sanoo:

– Paikallisesti voidaan työajoista sopia melkein mitä tahansa, kunhan muistetaan noudattaa työaikalain mukaisia lepoaikoja, Virtanen sanoo.

Omalla työpaikalla noudatettavasta työehtosopimuksesta voi kysyä luottamusmieheltä. Myös työnantajan kuuluu kertoa työnteon keskeiset ehdot ja sovellettava työehtosopimus.

Omasta tessistä kannattaa tarkistaa esimerkiksi työajat: viikko- vai jaksotyöaika vai liukuva työaika ja miten työajat on järjestetty. Lisäksi kannattaa noteerata palkka, erityisesti sairausajalta ja vanhempainvapailta, vuosiloma ja lomarahat.

Työaikalaki asettaa raamit

Työaikalaki asettaa raamit, joiden sisällä voidaan sopia poikkeuksia ja joustoja työehtosopimuksiin.

  • Pääsääntönä on 40 tunnin työviikko.
  • Määrätyillä aloilla voidaan sopia jaksotyöstä, jolloin jakso on joko 2 viikkoa (yht 80 tuntia) tai 3 viikkoa (yht 120 h). Yksittäisen työviikon tuntimäärä voi vaihdella jakson sisällä, kunhan koko jakson tuntimäärä ei ylity. Jaksotyötä noudatetaan mm. turvallisuusaloilla, pelastustoimessa, perhepäivähoidossa sekä majoitus- ja ravitsemisaloilla. Jaksotyötä voidaan tehdä myös muilla aloilla kuin laissa luetelluilla, jos työehtosopimuksella sovitaan.
  • Työaikalain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuorokautisen säännöllisen työajan pidentämisestä enintään kahdella tunnilla, jollei työehtosopimuksesta muuta johdu. Säännöllisen viikkotyöajan tulee tasoittua enintään 40 tunniksi enintään neljän kuukauden ajanjakson aikana. Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla enintään 48 tuntia.
  • Työehtosopimuksilla voidaan poiketa:
  • Tasoittumisjakso voidaan sopia enintään 52 viikoksi, jolloin kokonaistuntimäärän pitää tasoittua max 40 h/vko. Tasoittumisjakso voi olla myös mitä tahansa muuta 1–52 viikon välillä.
  • Tasoittumisjaksolla työaika saa olla aina vain enimmillään 40 tuntia viikossa keskimäärin.
  • Lepoajat:
  • Lain mukaan työvuorokauden tulee sisältää vähintään 11 tunnin lepoaika. Viikossa pitää olla vähintään yksi keskeytymätön 35 tunnin lepoaika. Mahdollisuuksien mukaan se sijoitetaan sunnuntain yhteyteen.
  • Vuorokausi- ja viikkolevosta ja niiden korvaamisesta voidaan sopia toisin.

Voit keskustella aiheesta 7.10. klo 23 saakka.