Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon työvoimapalvelut muuttuvat vuoden 2025 alusta alkaen. Taustalla on valtakunnallinen uudistus, jossa työvoima- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille.
Käytännössä se tarkoittaa nykyisten työ- ja elinkeinotoimistojen toiminnan lakkaamista. Työntekijöiden yt-neuvottelut on jo aloitettu.
Työnhakijoiden toivotaan hyötyvän siitä, että työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut ja elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla.
Jotta kuntien ei tarvitsisi järjestää palvelua yksin, muodostavat ne erikokoisia niin sanottuja työssäkäynti- tai työllisyysalueita. Savo-Karjalan kunnat ovat neuvotelleet asiasta ja tehneet maakunnalliset mallit. Mallit tulevat kuntien valtuustojen käsiteltäväksi vielä tämän syksyn aikana.
Pohjois-Karjala
Pohjois-Karjalassa kunnat ovat neuvotelleet mallista, jossa koko maakunta olisi yksi iso työllisyysalue, ja Joensuun kaupunki toimisi sen vetojuhtana. Tämän lisäksi maakunta jaettaisiin neljään palvelualueeseen, jotka olisivat:
- Joensuu
- Joensuun seutu (Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Kontiolahti, Ilomantsi, Heinävesi)
- Keski-Karjala (Kitee, Tohmajärvi, Rääkkylä)
- Pielisen Karjala (Juuka, Nurmes, Lieksa)
Uudistus tuo pieniinkin kuntiin lähipalvelupisteitä.
– Jokaisessa kunnassa on tarkoitus tarjota lähipalveluita ja meillä on myös lainsäädäntö, joka siihen velvoittaa, kertoo Joensuun kaupungin työllisyyspäällikkö Riikka Vartiainen.
Lue lisää: Pohjois-Karjalan työvoimapalvelut halutaan tarjota jatkossa maakunnallisesti
Pohjois-Savo
Pohjois-Savossa kunnat ovat neuvotelleet mallista, jossa on kolme työllisyysaluetta. Ne olisivat:
- Kuopio (Kuopio, Keitele, Lapinlahti, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Vesanto, Kaavi)
- Keski-Savo (Pieksämäki, Varkaus, Leppävirta, Joroinen)
- Ylä-Savo (Iisalmi, Kiuruvesi, Pielavesi, Vieremä, Sonkajärvi)
Työssäkäyntialueen täytyy olla kooltaan riittävän suuri, jotta se muodostaa vaaditun 20 000 henkilön työvoimapohjan. Ehdotetusta Ylä-Savon työllisyysalueesta ei tällaista joukkoa löydy, minkä vuoksi se joutuu hakemaan valtiolta poikkeuslupaa oman työllisyysalueensa muodostamiseksi.
Ylä-Savo yritti houkutella Lapinlahtea samaan työvoimapohjaan, mutta kunta päätyi hakemaan yhteistyökumppaneita etelämpää. Lapinlahden kunnanvaltuusto päätti kesäkuun kokouksessaan, että se kannattaa isäntäkuntamallilla toteutettavaa työllisyysaluetta, jonka isäntäkuntana toimii Kuopion kaupunki.
Henri Ruotsalainen aloitti Lapinlahden kunnanjohtajana syyskuussa.
– Lapinlahden ykköstoive oli, että Pohjois-Savoon olisi tullut yksi yhteinen työssäkäyntialue. Lapinlahdelle oli pettymys, kun sellaista ei syntynyt, Ruotsalainen kertoo.
Hän muistuttaa, että Lapinlahdelta käydään töissä niin Siilinjärvellä ja Kuopiossa kuin Ylä-Savossakin. Kuopion valmistelevassa ryhmässä yksi keskeisistä teemoista on ollut, että työvoimapalvelut ovat saatavilla jokaisesta kunnasta.
– Tulemme osoittamaan tilat, joissa työntekijä voi käydä tapaamassa ihmisiä kysyntää vastaavasti, Ruotsalainen sanoo.
