Kymenlaakson hyvinvointialueen on arvioitu velkaantuvan kolmanneksi eniten kaikista 20 hyvinvointialueesta.
Kymenlaakson hyvinvointialueen johtaja Harri Hagman tunnistaa alueen taloudellisen ahdingon, mutta toistaiseksi hakemusta valtion lisärahoituksesta ei olla tekemässä.
– Lisärahoituksen tarve perustuu tulevan vuoden talousarvioon, joka on meillä yhä kesken. Tässä vaiheessa en osaa sanoa, pitääkö alueen hakea lisärahoitusta.
Hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtajan Nina Braskin (sd.) mukaan lisärahoituksen hakemista ei olla kokonaan sulkemassa pois, mutta sen varaan ei voi talouden tasapainottamisessa laskea.
– Meidän on turha jäädä päivittelemään sitä, ettemme saa alueille juuri nyt lisää rahaa. Se on tosiasia, ja se on hyvä ymmärtää. Nyt tärkeintä on yrittää järjestää peruspalvelut tasa-arvoisesti niin, että kalliit erikoissairaanhoidon palvelut eivät kuormitu.
Vähemmän ostopalveluita, enemmän digiä
Vuokratyö ja ostopalvelut tulevat monelle hyvinvointialueelle kalliiksi, ja näin on myös Kymenlaaksossa.
– Kaikilla hyvinvointialueilla ostopalveluiden osuudet ovat melko suuria, meillä se on noin 45 prosenttia, Brask kertoo.
Ostopalvelujen vähentäminen on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Ongelmaan liittyy Braskin mukaan paljon syitä, jotka eivät ole yhden hyvinvointialueen ratkaistavissa.
Hyvinvointialueen johtajan Hagmanin mukaan ostopalvelujen käyttöä tullaan joka tapauksessa vähentämään. Henkilökuntaa ei välttämättä saada lisää, mutta työvoimaa aiotaan tehostaa lisäämällä muun muassa etävastaanottoja ja asiakaspalvelun digitaalisuutta.
– Digitaalisten vastaanottojen avulla saamme nykyisen henkilöstön työtunnit käytettyä tehokkaammin. Tavoitteena on, että jo nykyisellä henkilöstöllä voitaisiin vastata osittain palvelutarpeen kasvuun. Se, kuinka pitkälle se riittää, ei voida etukäteen tietää.
Hagmanin mukaan digitaaliseen palveluun siirrytään portaittain. Tietyt asiakasryhmät, joille digitaaliset palvelut saattavat aiheuttaa haasteita, aiotaan ottaa huomioon.
– Ikäihmisten ei tarvitse olla huolissaan. Mikään palvelu ei tule yhtäkkiä poistumaan, ja jokaiselle järjestetään jatkossakin lakisääteiset palvelut niin, etteivät kymenlaaksolaiset jää tyhjän päälle.
Toimipisteitä saatetaan sulkea
Digitaalisten vastaanottojen lisääntyessä joitakin fyysisiä palvelupaikkoja todennäköisesti suljetaan. Alueella on Hagmanin mukaansa jo nyt toimipisteitä, joita ei voida pitää auki työvoimapulan takia.
– Fyysisen palveluverkon keskittäminen on pidemmän ajan suunnitelma. Tiettyjä sote-palveluita keskitetään joka tapauksessa. Tavoitteena on, että tietyille sote-palveluille rakennetaan isompia keskuksia.
Hagmanin mukaan vielä on vaikea eritellä, mitä yksittäisiä palveluita keskittäminen koskee, mutta kertoo että kyse on perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen palveluista.
