Kerroimme aiemmin tällä viikolla, että Helsingin pelastuslaitos sai hälytyksen saunan lämmittämisestä. Kalliossa kerrostalon piipusta nousi savu ja joku kaupunkilainen säikähti, että naapurissa palaa.
Kyseessä oli asuinkerrostalon kivijalassa sijaitseva Harjutorin puulämmitteinen yleinen sauna.
Väärät hälytykset työllistävät pääkaupungin pelastuslaitosta yllättävän paljon.
Parista tuhannesta vuosittaisesta palohälytyksestä noin 1 600 osoittautuu aiheettomaksi eli pelastuslaitos toteaa paikan päällä, että mikään ei pala, kertoo päivystävä palomestari Petri Korhonen.
Hänen mukaansa ihmiset soittavat palokunnan paikalle liian herkästi.
– Ihmiset voisivat vähän enemmän tarkastaa asiaa ennen soittamista, sanoo Korhonen.
Väärät hälytykset ovat hänen mukaansa lisääntyneet viime vuosina.
Outo hajuhavainto voi johtaa turhaan hälytykseen
Kysyimme Helsingin pelastuslaitokselta, mitkä ovat yleisimmät väärän hälytyksen syyt ja miten kaupunkilaisten pitäisi toimia näissä tilanteissa.
Ylivoimaisesti tyypillisin syy soittoon on se, että naapurista tulee palaneen ruoan käry.
Väärään hälytykseen voi johtaa myös katolta nouseva savu, jonka lähde osoittautuu pelastuslaitoksen tarkastuksessa savupiipuksi.
Listaan lukeutuu myös outo hajuhavainto. Esimerkiksi kerrostalon ulko-oven pielessä olevasta tuhkakupista tulee käryä rappukäytävään ja siitä tehdään ilmoitus.
Yksi tyypillisimmistä tapauksista on myös se, että asiakas tekee ilmoituksen naapurihuoneistossa tai porrashuoneessa hälyttävästä palovaroittimesta.
Asiakas tekee ilmoituksen, vaikka näkee, että mikään ei pala.
Selvitä ensin, onko todellista syytä epäillä tulipaloa
Päivystävä palomestari Korhonen neuvoo, että ennen hätäkeskukseen soittamista kannattaisi aina selvittää hieman, mistä haju tai savu johtuu.
– Jos esimerkiksi näkee, että katolta nousee savua, rakennukseen voi ottaa vähän etäisyyttä, jotta havaitsee tuleeko se piipusta vai räystään alta.
Mikäli savun lähde ei selviä tai savun määrä lisääntyy, pitää tehdä nopeasti hätäilmoitus.
Kun palovaroitin hälyttää, mutta mikään sen lähellä ei pala, kannattaa tarkastaa laitteen kunto tai soittaa huoltoyhtiöön, ohjeistaa Korhonen.
Väärien hälytysten lisääntymisen hän arvelee johtuva uusavuttomuuden lisääntymisestä.
– Asioista ei ehkä tiedetä paljon, eikä tavallaan uskalleta ottaa vastuuta asian selvittämisestä, Korhonen pohtii.
Vaikka aiheettomia hälytyksiä on Helsingissä paljon, ne eivät ole hänen mukaansa kuitenkaan aiheuttaneet todellisessa hädässä olevien auttamiseen esteitä tai viivästyksiä.
– Ainahan se sitoo kuitenkin meidän resursseja, kun asioita selvitellään ja lisää riskejä liikenteessä, kun hälytysajoneuvot siirtyvät nopeasti mahdolliseen kohteeseen.