Sisäministeri Mari Rantanen (ps) väläytti tänään Ylen Ykkösaamussa mahdollisuutta alentaa ikärajaa sille, koska nuori voidaan pidättää.
Rikosoikeudellinen vastuu alkaa Suomessa 15-vuotiaana, mutta nuorisorikollisuus on viime vuosina kasvanut etenkin tätä nuoremmissa ikäryhmissä.
Pakkokeinolaissa on tällä hetkellä kuitenkin erikseen säädetty, että alle 15-vuotiaana tehdystä rikollisesta teosta ei saa pidättää.
– Jos alkaa näyttää siltä, että yhä nuoremmat syyllistyvät vakaviin rikoksiin, niin voisi olla, että pitää laskea tätä ikärajaa, Rantanen sanoi.
Rantasen mukaan rikosoikeudellisen vastuun ulottaminen 14-vuotiaisiin tulee pysymään Suomessa pöydällä, vaikka sitä koskevaa kohtaa ei hallitusohjelmasta löydykään.
– Meidän täytyy katsoa keinoja, joilla päästään käsiksi yhä nuorempien kasvavaan rikollisuuteen.
Sisäministeri muistuttaa kuitenkin, ettei nuoriin päästä käsiksi vain poliisin ja rikosoikeuden keinoin. Yhtälailla lastensuojelulaissa on hänen mukaansa heikkouksia.
Sisäministeri ei usko miedompien huumeiden laillistamiseen
Rantanen muistuttaa, että nuorison väkivaltarikollisuus ja katujengirikollisuus ovat kaksi erillistä ilmiötä, mutta vaarana kuitenkin on, että rikoksiin syyllistyneet nuoret ajautuvat katujengien vaikutuspiiriin.
Ruotsissa jengeihin värväytyy nyt alaikäisiä tekemään kaikkein raaimpia rikoksia kuten murhia.
– Eivät nämä katujengit ole katujengeinä syntyneet, vaan ne ovat olleet jossain kohtaa löyhiä kaveriporukoita. Siksi on äärimmäisen tärkeää keskittyä myös nuorisorikollisuuteen, Rantanen sanoo.
Sisäministerin mukaan hallitus etsii kaikki tarvittavat keinot kovista pehmeisiin katujengi- ja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja on sitoutunut käyttämään niitä.
Listalla ovat ainakin törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistuksen korottaminen. Jatkossa myös luvattoman ampuma-aseen hallussapito julkisella paikalla tai liikennevälineessä tulee rangaistavaksi.
– Ylipäätään selvitetään ns. Tanskan mallin käytäntöjen soveltumista Suomeen, sisäministeri sanoo.
Rantanen ei kuitenkaan näe mietojen huumeiden laillistamista ratkaisuna huumerikollisuuden kitkemiseen.
– En usko, että huumeisiin myötämielisemmin suhtautumalla tämä asia oikenisi. Sen sijaan meidän pitäisi tehdä enemmän valistustyötä, sisäministeri sanoo.
”Olennaista, ettemme hyssyttele ilmiötä”
Suomi on toistaiseksi säästynyt laajalta katujengirikollisuudelta. Ruotsissa jengirikollisuus on paitsi järjestäytynyttä ja hyvin väkivaltaista, myös vaikeasti torjuttavaa.
– Suomessa poliisi on onnistunut puuttumaan katujengien toimintaan kehityksen alkuvaiheessa, Rantanen sanoo.
Mittakaava naapurimaissa on erilainen. Ruotsin jengirikollisten määrä on jopa 30 000 henkilöä. Suomessa poliisin arvion mukaan rikollisissa katujengeissä on noin 150 jäsentä.
Rantasen mukaan Suomessa on kuitenkin viitteitä Ruotsin kaltaisesta kehityksestä.
– Olennaista on se, ettemme hyssyttele ilmiötä tai jätä puuttumatta tähän kehityskulkuun.
Rantasen mukaan suunniteltuja tekoja on onnistuttu Suomessa estämään ja tälläkin hetkellä vankilassa on useita katujengien keskeisiä toimijoita.
Ruotsalaisen pahamaineisen katujengin yritys vallata Suomen huumemarkkinoita epäonnistui ainakin toistaiseksi. Dödspatrullen-jengi ehti kuitenkin tuoda maahan noin 350 kiloa huumeita ja noin miljoona huumaavaa tablettia ennen kuin tekijät jäivät kiinni.
Ylen tiedon mukaan huumevyyhtiin kytkeytyy vuosaarelainen katujengi. Rantanen ei vahvista tietoa.
Sisäministeri mukaan on kuitenkin olemassa riski siitä, että muutkin jengit pyrkivät Suomen markkinoille.
– Ruotsissa on useita huumausaineiden maahantuontiin kykeneviä ryhmiä, jotka taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi etsivät uusia markkinoita, hän sanoo.
Juttua päivitetty kauttaaltaan sisäministeri Mari Rantasen kommenteilla.