Mistä konfliktissa on kyse?
Gazan tilanne on erityisen tulenarka osa vuosikymmeniä jatkunutta Israelin ja palestiinalaisten välistä konfliktia.
Israelin ja palestiinalaisten konfliktin keskiössä on kysymys siitä, kenellä on oikeus maahan, jota sekä israelilaiset että palestiinalaiset asuttavat. Myös uskonto on keskeisesti käytetty perustelu niin kutsutun Pyhän maan hallintaoikeudelle. Alueella sijaitsee juutalaisuuden, islamin ja kristinuskon pyhimpiä paikkoja.
Israelin valtio miehittää Länsirannan palestiinalaisalueita. Aiemmin Israel miehitti myös Gazaa, mutta nykyään Gazaa hallitsee islamistinen äärijärjestö Hamas.
Mikä on Gaza?
Gazan kaista on pieni ja eristetty, pinta-alaltaan noin Espoon kaupungin kokoinen alue Israelin, Egyptin ja Välimeren leikkauspisteessä.
Israel on saartanut Gazaa sen jälkeen, kun sen asevoimat vetäytyivät kaistalta vuonna 2005. Yli puolet Gazan 2,3 miljoonasta asukkaasta elää köyhyydessä.
Mikä on Hamas?
Hamas on vuonna 1987 perustettu islamistinen äärijärjestö, jonka muun muassa Israel, EU ja Yhdysvallat luokittelevat terroristijärjestöksi.
Gazaa hallitseva Hamas käyttää aluetta laukaisualustana säännöllisille raketti-iskuille Israeliin, ja myös Israel tekee säännöllisesti ilmaiskuja Hamasia vastaan.
Edellinen suuri yhteenotto Hamasin ja Israelin välillä oli vuonna 2021 käyty, 11 päivä kestänyt sota.
Länsirannan palestiinalaisalueita hallinnoi puolestaan palestiinalaishallinto. Sitä johtaa maltillisempi Fatah-puolue, jolla on omat konfliktinsa Hamasin kanssa.
Mitä Hamas tavoittelee nyt?
Hamas on ottanut tuoreella hyökkäyksellään valtavan riskin ja mennyt pokeritermein all-in, arvioi Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistolta. Israelin vastaus Hamasin hyökkäykseen tulee Juusolan mukaan olemaan nimittäin erittäin verinen.
Hamas on kehottanut Israelissa ja Länsirannalla asuvia palestiinalaisia sekä Israelin naapurimaita liittymään hyökkäykseen.
Lauantaiaamuna alkanut sotilaallinen operaatio on Juusolan mukaan palestiinalaisten kaikkien aikojen menestyksekkäin operaatio, sillä Hamas onnnistui yllätyshyökkäyksellä saamaan haltuunsa israelilaisia asutuskeskuksia ja kymmeniä panttivankeja.
Juusolan mukaan Hamasin tavoitteina on todennäköisesti:
- Maailmanpolitiikassa viime aikoina vähälle huomiolle jääneen Gazan ja palestiinalaiskysymyksen esille nostaminen.
- Palestiinalaisten vankien saaminen vapaaksi vankienvaihdon kautta.
- Voimannäyttö ja palestiinalaisten vastarinnan sankariksi nouseminen.