Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Oikeuskäsittelyjen venyminen huolestuttaa Turun hovioikeuden presidenttiä – tuomioistuinten perusrahoitukseen tuntuva potti

Käsittelyajat oikeuksissa ovat Tuomioistuinviraston tilastojen mukaan olleet jo pitkään kasvussa. Turun hovioikeuden presidentin mukaan riittävä perusrahoitus lyhentää parhaimmillaan oikeusistuntojen kestoa.

Turun hovioikeuden presidentti Pekka Määttä uskoo, että rahoituksen lisääminen lyhentää oikeuden käsittelyaikoja. Kuva ja video: Johanna Lehtola / Yle

Oikeuslaitosten perusrahoituksen kasvattaminen lyhentää istuntoruuhkia, katsoo Turun hovioikeuden presidentti Pekka Määttä.

Tuomioistuinviraston tilastojen mukaan keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa oli viime vuonna puoli vuotta. Kasvua vuoteen 2021 oli hieman. Vielä reilut kymmenen vuotta sitten käsittelyajat olivat alle neljä kuukautta. Myös vireillä olevien rikosasioiden osuus on kasvanut viime vuosina.

Samanlaista kasvua on havaittavissa hovioikeuksissa. Viime vuoden tilastojen mukaan keskimääräinen käsittelyaika oli 6,5 kuukautta, ja käsittelyaika on kasvanut vuosittain viimeiset viisi vuotta.

Turun hovioikeuden presidentin mukaan oikeuden käytäntöjä pitää tehostaa ja paras keino siihen on riittävät resurssit.

– Rahoitus on keskeinen osa, kun puhumme oikeudenkäyntien istuntojen kestosta ja sujuvuudesta.

Rahoitusta myönnettiin merkittävästi lisää

Oikeusministeriön viime vuonna julkaisemassa oikeudenkäytön arviomuistiossa alleviivattiin myös perusrahoituksen riittävyyttä. Tuomioistuinviraston mukaan rahoitusta pitäisi saada vuosittain kasvatettua 30 miljoonaa euroa.

Hallitus päätti tällä viikolla osoittaa pysyvää lisärahoitusta tuomioistuinlaitokselle 19,4 miljoonaa euroa. Lisäksi oikeudenhoidon resursseja vahvistetaan vuodesta 2025 lukien 25 miljoonalla eurolla.

Tuomioistuinviraston tiedotteen mukaan lisärahoitus on merkittävä.

Turun hovioikeuden presidentti alleviivaa myös sitä, että budjettia ei neuvoteltaisi vuosittain uusiksi.

– Budjettineuvottelut käydään tällä hetkellä vuosittain ja se ei ole paras tapa turvata pitkäjänteisesti oikeudenhoidon resursseja. Tämä koskee myös muita alan toimijoita, alkaen poliisista ja syyttäjälaitoksesta, katsoo Määttä.

Pekka Määtän mukaan perusrahoituksen riittävä taso auttaisi esimerkiksi pitämään alan osaajista kiinni. Tällä hetkellä moni ammattilainen, myös hovioikeuden presidentit, ovat määräaikaisia.

Nyt osoitetulla lisärahoituksella on toivottu vaikutus. Tuomioistuinviraston arvion mukaan juuri päätetyllä lisärahoituksella palkataan lisää työvoimaa ja se mahdollisesti lyhentää tulevaisuudessa käsittelyaikoja.

Oikeudessa asioivakin hyötyisi

Resurssien lisäksi olisi syytä tehostaa myös itse toimintaa, katsoo Pekka Määttä. Hän on ollut mukana oikeudenkäytön kehitystyöryhmän arviomuistion tekemisessä.

– Meillä on tällä hetkellä paljon menettelysäännöksiä, joita olisi hyvä päivittää nykypäivään, jolloin monet rikosprosessit nopeutuisivat. Lisäksi prosesseja voitaisiin tehostaa esimerkiksi siten, että pohdimme uudelleen tuomioistuimen kokoonpanosäännöksiä, milloin yksi tuomari riittää ja milloin on syytä miettiä useamman tuomarin kokoonpanoja.

Lisäksi pienissä riita-asioissa Pekka Määtän mukaan kevennetty menettely riittäisi ja nopeutettujen oikeudenkäyntien, tuomioistuinsovittelujen ja syyteneuvottelujen määrää tulisi lisätä.

Hovioikeuden presidentin mukaan myös oikeuslaitosten digitalisointi voisi tuoda säästöjä ja nopeuttaa toimintaa. Toiminnan tehostamisen ja perusrahoituksen turvaamisen pitäisi näkyä oikeuslaitoksen parempana palveluna.

– Ihminen olisi paremmin perillä oman asiansa käsittelyn etenemisestä tuomioistuimessa. Lopputuotteena olisi myös paremmat ratkaisut ja ennen kaikkea joutuisammin ja edullisemmin.

Voit keskustella aiheesta 14. lokakuuta kello 23:een asti.