Häpeä.
Se oli tunne, jota bangladeshilainen Sharmin Afrose tunsi hoitaessaan kahta poikaansa kotona. Korkeakoulutettu nainen oli kotihoidontuella yhteensä kuusi vuotta.
– Kukaan ei koskaan sanonut, että wau, sä olet lasten kanssa kotona, muistelee Afrose.
Nyt esikoinen on toisella luokalla ja kuopus eskarissa. Afrose itse on töissä sosiaaliohjaajana.
Vieraskielisistä alle kolmevuotiaiden lasten äideistä käy töissä vain joka kolmas.
Suomalaisista äideistä töissä on kaksi kolmesta.
Ero on merkittävä, vaikka maahanmuuttajanaisten työllisyys onkin viime aikoina kohentunut.
Sharmin Afrosen tarina on monessa mielessä tavallinen. Hän tuli Suomeen miehensä perässä, joka oli tullut tänne ammattikorkeakouluun. Tätä nykyä Suomeen muutetaan juuri opintojen ja töiden vuoksi. Naisista moni saa ensimmäisen oleskeluluvan perhesyistä.
Afrose kertoo, ettei yksinkertaisesti uskaltanut laittaa lastaan päiväkotiin.
”Huono äiti?”
Syyrialainen Lama Kourdi pakeni kumiveneellä Välimeren yli Suomeen vuonna 2015. Hänen kaltaisiaan turvapaikanhakijoita tulee Suomeen aiempaa vähemmän. Yliopistokoulutettu Kourdi halusi heti töihin ja päätyi päiväkotiin.
Mutta sillä oli seurauksensa. Osa Kourdin arabitaustaisista naisystävistä näet paheksui ratkaisua.
Kourdin kaikki kolme lasta ovat käyneet suomalaisen päiväkodin ja oppineet siellä suomen kielen ja saaneet kavereita. Kuopus tosin on hoidossa vain osan päivää, koska äiti opiskelee sosionomiksi.
Kourdilla ei ole Suomessa sukulaisia, joten hänen mielestään kyse on ”paljon suuremmasta” kuin vain hoitopaikasta.
– Varhaiskasvatus on ollut minulle kuin oma perhe, hän sanoo.
Vuosi sitten julkaistu tutkimus on samaa mieltä. Sen mukaan suuremmalla kotihoidon tuella on huonoja vaikutuksia sekä lapsiin että äiteihin. Kotihoidon tuella olleet lapset tekivät yksivuotiaana enemmän virheitä neuvolan testissä ja syyllistyivät nuoruudessaan hieman enemmän rikoksiin ja menivät harvemmin lukioon.
Äitien työllisyyteen ja ansiotuloihin kotihoidontuella oli heikentävä vaikutus kymmenen vuoden ajan.
Hallitus aikoo patistaa maahanmuuttajanaiset töihin leikkaamalla kotihoidontukea.
Käyttöön halutaan niin sanottu Norjan malli.
Siinä oikeus kotihoidontukeen alkaa vasta usean vuoden asumisen jälkeen.
Hallitus suunnittelee maahanmuuttajien sosiaaliturvaan muitakin leikkauksia, jotka iskisivät pahiten turvapaikanhakijoihin. Vuoden 2022 pakolaisnaiseksi valittu Kourdi ei usko, että leikkaukset auttaisivat maahanmuuttajanaisia työllistymään.
”Lapset kärsii”
29-vuotias Candace Lindholm hoitaa kymmenkuista poikaansa kotihoidontuella. Hän muutti Suomeen Yhdysvaltain keskilännestä alle kaksikymppisenä. Lindholm on itsekin ollut lapsena kotihoidossa ja käynyt äitinsä opettaman kotikoulun.
Lindholmin mukaan kotihoidontuen leikkaus vain maahanmuuttajilta rapauttaisi tasa-arvoa.
Lindholm on opiskellut Suomessa lähihoitajaksi ja hänellä on vakinainen työpaikka. Hän on myös käynyt kotoutumiskoulutuksen, joka tutkimustulosten mukaan parantaa sekä siihen osallistuneiden että heidän lastensa tuloja ja koulutusta.
Maahanmuuttajaperheiden kotihoidontuen leikkauksen vaikutus työllisyyteen olisi valtiovarainministeriön mukaan lähellä nollaa.
Lapsille sitä vastoin tarvittaisiin uusia hoitopaikkoja.
Se maksaisi 45 miljoonaa euroa.
Lindholm saa kotihoidontukea 530 euroa kuussa, summa sisältää 160 euron kuntalisän. Hän aikoo olla kotona ensi kesään, ehkä pitempäänkin, jos perheen talous sen kestää. Tällä videolla hän perustelee miksi.
”Minä olen nolla”
Sharmin Afrosella on kotimaastaan Bangladeshista ylempi korkeakoulututkinto. Hän ei ole saanut koulutustaan vastaavaa työtä, vaan työskentelee sosiaaliohjaajana. Afrosen mielestä asiantuntija-ammateissa kielitaidon puute on suurin este työllistymiselle.
– Kun tulin Suomeen minulla oli huono mieli. Ajattelin, että olen nolla, hän sanoo.
Kaikki Ylen haastattelemat äidit sanovat, että töihin meno vaatii muista kulttuureista tulevilta naisilta poikkeuksellisen paljon rohkeutta. Moni pelkää rasismia ja jännittää voiko työpaikalla pukeutua huiviin. Siksi syyt maahanmuuttajanaisten kotiäitiyteen eivät ole yksioikoisia.
– Aiemmin en tiennyt työelämästä mitään. Kun lähdin töihin, aloitin kokonaan uuden elämän, sanoo Lama Kourdi, josta on tullut esimerkki muille maahanmuuttajanaisille.
Aiheesta lisää A-studiossa 23.10.2023
Tästä voit katsoa videojutun Sharminista, Lamasta ja Candacesta
Juttua varten on saatu lisätietoja Aalto-yliopiston professorilta Matti Sarvimäeltä, Työperusteisen maahanmuuton johtajalta Kaj Swanljungilta Migristä, erityisasiantuntija Juho Peltoselta Työ- ja elinkeinoministeriön Kotoutumisen osaamiskeskuksesta sekä Tilastokeskuksen yliaktuaarilta Tarja Baumgartnerilta.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 24.10. klo 23:een saakka.
23.10.2023 Kello 14.10. Täsmennytty tutkimuksen tuloksia kohdassa: tutkimus on samaa mieltä. Kotihoidontuella olleet lapset tekivät neuvolan testissä enemmän virheitä. Myöhemmin nuoruudessaan he syyllistyivät useammin rikoksiin ja menivät harvemmin lukioon.