Ensi vuoden talousarviossaan hallitus on päättänyt lopettaa Suomi-Venäjä-seuran rahoituksen. Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.) kertoi asiasta tänään eduskunnan täysistunnossa, jossa käsitellään valtion talousarviota ensi vuodelle.
– Muutamme ystävyysseurojen rahoituksen hakukriteereitä niin, että Suomi–Venäjä-seuran rahoitus lakkaa ensi vuonna kokonaan, Multala toteaa.
– Ei ole perusteltua jatkaa ystävyysseuratoimintaa julmaa hyökkäyssotaa käyvän valtion kanssa.
Tänä vuonna Suomi–Venäjä-seura sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä 480 000 euroa avustusta perustoimintaansa. Avustus laski jo merkittävästi aiemmista vuosista. Vuonna 2022 seura sai noin 826 000 euroa.
Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinosen mukaan seuran saama avustus on ollut lähes kolmasosa kaikesta opetus- ja kulttuuriministeriön ystävyysryhmille jakamasta tuesta – eikä se tunnu nykyisessä tilanteessa kohtuulliselta.
Suomi–Venäjä-seura on pyrkinyt suuntamaan toimintaansa uudelleen, ja nimennyt tämän vuoden tärkeimmiksi toiminnan painopisteiksi ”rasisminvastaisen työn, ajankohtaisen tiedon tuottamisen Venäjästä ja sen kansalaisyhteiskunnasta, Eurooppaan paenneiden venäläisten ja ukrainalaisten kanssa tehtävän kulttuuriyhteistyön sekä sodanvastaisiin toimijoihin kontaktien ylläpidon”.
Esimerkiksi Talouselämä-lehti on huomauttanut, että samaan aikaan kun Suomi–Venäjä-seura sai puoli miljoonaa, ukrainalaisten yhdistykselle annettiin 80 000 euroa.
Yhteensä ministeriö jakoi avustuksia ystävyysseuroille noin 1,7 miljoonaa euroa. Toiseksi eniten tukea, 280 000 euroa, sai Talouselämän mukaan Tuglas-seura, joka on Suomen vanhin ja suurin Viro-seura.
”Jos meitä ei ole, mitä tulee tilalle?”
Suomi–Venäjä-seuran vt. toiminnanjohtaja Riku Savosen mukaan ilmoitus ”tuli puskista”.
– Tuo on erittäin merkittävä ja yllättävä uutinen, josta ei ole ollut mitään merkkejä. Ministeriö on tähän tukenut meitä ja ollut ymmärtääkseni tyytyväinen linjamuutoksiin, joita olemme tehneet, Savonen sanoo.
Hänen mukaansa tiedotteessa on jonkinlainen väärinymmärrys seuran nykyisestä roolista.
– Mehän emme tee Venäjän kanssa mitään virallista yhteistyötä, emmekä sitä perinteistä ystävyystoimintaa, johon tiedotteessa viitattiin. Ikään kuin jotain tietoa puuttuisi ministeriöstä.
Savosen mukaan Suomi–Venäjä-seura toimii nykyisin Venäjän ”kansalaisyhteiskunnan rippeiden” ja sodan vastustajien parissa sekä tekee laajaa yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa myös Venäjän ulkopuolella. Samalla seura toimii hänen mukaansa yleisenä tietotoimistona kaikissa Venäjään liittyvissä kysymyksissä.
– Kysymys kuuluu, että jos meitä ei enää ole – mihin tuo rahoitusennuste nyt viittaa – niin mitä tulee tilalle, Savonen sanoo.
– Hallitusohjelmassa puhutaan paljon turvallisuudesta ja hybridivaikuttamisesta. Ne kysymykset voivat nousta esiin, jos nyt jätetään tyhjä pelikenttä, jossa ei ole yhtään suomalaisen arvopohjan mukaan toimivaa organisaatiota.
Ministeriön rahoituksen osuus on Savosen mukaan nykyisin noin 60–70 prosenttia Suomi–Venäjä-seuran budjetista. Aiempien leikkausten seurauksena työntekijämäärä on pudonnut yli kymmenestä neljään.
Keskustelu on auki 13.10. klo 23.00 asti.