Jääkiekon SM-liiga Oy:n 15 osakasseuraa kokoustivat torstaina Helsingissä. Sen jälkeen SM-liigan puheenjohtaja Heikki Hiltunen ja toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen astuivat median eteen.
Hiltunen sanoi alustuksessaan, että ”SM-liigan on aika uusiutua”. Hiltunen kuvaili päivää ”historialliseksi”. Hiltunen kertoi, että SM-liiga oli tehnyt töitä tulevaisuuden suunnitelmiensa eteen viime keväästä lähtien ja nyt torstaina oli päivä, kun yhtiökokouksessa haluttiin saada aikaan myös päätöksiä.
Sen jälkeen Hiltunen esitteli kokouksessa tehdyt neljä päätöstä.
1. päätös:
Keväästä 2025 lähtien eli kauden 2024–25 lopusta lähtien SM-liigassa järjestetään liigakarsinnat Mestiksen voittajan ja SM-liigassa viimeiseksi jääneen välillä.
Voittamalla ottelusarjan Mestiksen voittaja saa mahdollisuuden nousta SM-liigaan, mutta seuralta vaaditaan myös voimassa olevien SM-liigan lisenssiehtojen täyttymistä. SM-liigalla on käynnissä prosessi, jossa se arvioi vuodesta 2014 lähtien käytössä olleita lisenssimekanismeja. Vanhat kriteerit ovat käytössä toistaiseksi.
2. päätös:
Keväästä 2024 lähtien SM-liiga Oy:n lisenssiehtoihin lisätään nousun edellytykseksi Mestiksen voitto kyseisellä kaudella. Eli SM-liigaan ei voi nousta enää ”kabinettien kautta”, vaan ainoastaan voittamalla Mestiksen ja sitten karsinnoissa SM-liigajoukkueen.
3. päätös:
Liigan joukkuemääräksi rajataan korkeintaan 16 joukkuetta kaudesta 2025–2026 lähtien.
Kiekko-Espoo on hakenut liigapaikkaa kaudeksi 2024–2025. Kiekko-Espoolla on mahdollisuus siis nousta ensi kaudeksi SM-liigaan vielä vanhojen lisenssikriteerien pohjalta, eli Kiekko-Espoolta ei vaadita Mestiksen voittoa, jotta se voi nousta liigaan.
Jos Kiekko-Espoo nousee jo ensi kaudeksi, tällöin liigan joukkuemääräksi muodostuisi 16, jollaisena se pysyisi jatkossakin karsintojen kautta.
4. päätös:
Jos joku SM-liigaseura luopuu paikastaan, tyhjäksi jäänyttä sarjapaikkaa ei täydennetä, vaan sarjan joukkuemäärä supistuu.
Näin Heikki Hiltunen avasi päätöksiä
Hiltusen mukaan nämä neljä päätöstä olivat SM-liigan yhtiökokouksen ”kulminaatiopäätöksiä” ja kaikki ne hyväksyttiin hänen mukaansa yksimielisesti. Kaikki osakkaat olivat läsnä.
Hiltunen huomautti, että nyt tehtyjen päätösten jälkeen pitää vielä ottaa huomioon SM-liigan yhteistyökumppanien ja Jääkiekkoliiton kanssa tehdyt sopimukset. Vasta sitten voidaan päättää tarkemmin esimerkiksi ottelumääristä ja sarjajärjestelmistä.
SM-liigan ja Jääkiekkoliiton välinen sopimus on päätetty avata uuteen käsittelyyn. Lisäksi tuoreet päätökset vaativat neuvotteluja Pelaajayhdistyksen kanssa, sillä jatkossa pelaajan sarjataso saattaa vaihtua kesken pelaajan sopimuskauden.
Hiltunen kertoi, että yhtiökokous kesti neljä tuntia. Tulevaisuuden skenaarioista keskusteltiin ”avoimesti ja pitkään”.
– Tunteet eivät räiskyneet. Olimme hyvin yksimielisiä sitten, kun yksityiskohdat oli viilattu.
Hiltunen kuvaili päätösten tulevaisuuden hyötyjä siten, että nyt SM-liigaan palautetaan aidosti ”urheilullisuuden mittari”. Lisäksi hän muistutti, että nyt putoavalta joukkueelta ei suljeta ovia, vaan uudelleenrakennus ja nousu takaisin ovat aidosti mahdollisia.
Hiltunen huomautti, että liiketoiminnassa riski on aina olemassa, mutta on myös mahdollista, että joku joukkue haluaa pudottautua alemmaksi.
– Nyt iso muutos on, että liigayhteisö lähtee siitä, että malli on pysyvä. Jos luovutat liigassa välillä, voit kehittää toimintaa ja palata, ettei ole pelkoa, että ovi suljetaan heti.
Hiltuselta kysyttiin myös, onko Kiekko-Espoon ja Jokerien tuoma virinä Mestiksessä aiheuttanut painetta SM-liigan avaamiselle.
– Liiga tekee omaa prosessiaan. Totta kai me katsomme ympäristöämme. Tämä vaikuttaa merkittävästi suomalaiseen huippukiekkoon. Liiga on tehnyt itsenäiset päätöksensä, mutta olemme haastatelleet sidosryhmämme ja kumppanimme. On meillä totta kai näkemys, millainen toimintaympäristö meillä on tulevaisuudessa.
Hiltusen mukaan eri sarjamalleista ei keskusteltu, vaan yhtiökokous pohti erilaisia vaihtoehtoja 14–16 joukkueen välillä.
Myös mahdollisista tukipaketeista SM-liigasta putoaville joukkueille oli keskusteltu yhtiökokouksessa, mutta nämä asiat tarkentuvat Hiltusen mukaan myöhemmin.
Kymmenen vuotta sitten Hiltunen oli Mestiksen puheenjohtajana, kun kerrottiin, että liigakarsinnat eivät jatku, vaan sarja suljetaan. Vuodesta 2016 lähtien hän on ollut SM-liigan puheenjohtaja. Hiltunen totesi sanoneensa silloin kannattavansa avointa liigaa.
– Tässä yhteisössä on 15 osakasta. Silloin täällä ei ole diktaattorin paikkaa. Nämä prosessit vievät aikaa. Olen tyytyväinen ja helpottunut, että pääsimme tekemään isoja päätöksiä.
– Olen helpottunut kaikkien osakkaiden puolesta ja toivon, että pääsemme keskittymään enemmän liigan tulevaisuuden ja huippujääkiekon kehittämiseen, eikä siihen, miten SM-liigaa kritisoidaan. Toivoisin tässä yhteisössä rakentavaa keskustelua ja avoimuutta.