ALMATY Vladimir painaa kaasua ja liittyy moottoritielle. Horisontissa näkyy lumihuippuisia vuoria.
Rekan lasti on sekalainen. Kyydissä on esimerkiksi muuntajakaappi, tehdaslinjaston osa sekä betonimylly.
Edessä on ainakin neljän päivän matka Kazakstanin halki Venäjän rajan tuntumaan.
Siitä eteenpäin reitti ei ole vielä tiedossa, mutta Vladimir arvelee jatkavansa Moskovaan.
Vladimirin lastissa ei ole välttämättä mitään hämärää. Mutta juuri Keski-Aasian jättivaltio Kazakstan on maa, jota kautta Venäjä haalii materiaalia hyökkäyssotaansa Ukrainassa.
Hälyttäviä esimerkkejä on monia.
Kazakstanilainen yhtiö hankki satoja eriä mikropiirejä ja viestintäteknologiaa Latviasta, mutta tuotteet päätyivät todennäköisesti Venäjän aseteollisuudelle. Rahtikirjoissa reitti kulki Helsingin kautta.
Toisessa tapauksessa kazakstanilaiset yhtiöt salakuljettivat kiinalaisia drooneja Hollannista Venäjälle.
Itse asiassa venäläiset haalivat Kazakstanista kaikkea mahdollista puhelimista kuulalaakereihin ja lentokoneen osista maametalleihin.
Myös suomalaista terästä on päätynyt Kazakstanin kautta Venäjälle.
Kazakstanin kautta sotatarvikkeita on helppo kuljettaa.
Venäjällä ja Kazakstanilla on 7 500 kilometrin pituinen raja.
Rajatarkastukset ovat vähäisiä, sillä maat kuuluvat samaan tulliliittoon.
KUN VLADIMIR PORHALTAA kohti Venäjää, kokoontuu joukko suomalaisyhtiöiden edustajia Kazakstanin suurimmassa kaupungissa Almatyssa.
Meneillään on firmojen pikatreffit, kuten eräs suomalainen osallistuja tapahtumaa kuvailee.
Paikalla on noin 20 suomalaisyhtiötä ja moninkertainen määrä kazakstanilaisten firmojen edustajia.
Sopivan kumppanin löytäminen on tärkeää, jotta suomalaisyhtiöt saavat kaupattua tuotteensa Kazakstanin markkinoille.
Eniten kazakstanilaisia vetävät puoleensa suuret teknologiafirmat, Metso, Valmet ja Konecranes. Ne myyvät suuria koneita kaivoksiin, voimaloille ja teollisuuslaitoksiin.
Firmojen pikatreffit eli virallisemmin B2B-tapaamiset ovat tärkein ohjelmanumero vientimatkalla, jonka tarkoituksena on valloittaa Keski-Aasian suurin markkina Kazakstan.
Matkan järjestivät Suomen ulkoministeriö ja kauppakamari Eastcham Finland syyskuun lopussa.
Mutta miten länsimaiset yhtiöt voivat luottaa siihen, että niiden tuotteet eivät päädy Venäjälle?
Länsimaiden pakotteet kieltävät sodassa käytettävien tavaroiden viennin Venäjälle. Pakotteiden rikkominen on rikos.
– Kukaan ei voi antaa sataprosenttista varmuutta siitä, ettei osa tavaroista päätyisi Venäjälle.
Näin sanoo kazakstanilainen politiikantutkija ja konsultti Dosym Satpayev Ylen haastattelussa Almatyssa.
Satpayevin mukaan Kazakstanissa toimii paljon täysin venäläisiä yhtiöitä. Venäläiset ovat myös osakkaita monissa paikallisissa yhtiöissä.
– Nämä yhtiöt voivat tuoda tuotteita Suomesta. Koska olemme osa Euraasian tulliliittoa, ne voivat viedä ne edelleen Venäjälle.
Satpayevin mukaan Venäjän sotateollisuus himoitsee erityisesti huipputeknologiaa. Mikropiirejä voi irrottaa monista koneista ja laitteista, jopa kodinkoneista.
– Kazakstanista on tullut yksi tärkeimmistä puhelinten, jääkaappien ja televisioiden viejistä Venäjälle, Satpayev sanoo.
SATPAYEVIN MUKAAN tullitilastot antavat viitteitä siitä, että pakotteet vuotavat.
Euroopan vienti Kazakstaniin kasvoi rajusti hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Samalla kohosi vienti Kazakstanista Venäjälle.
Myös vienti Suomesta Kazakstaniin kasvoi viime vuonna 143 prosenttia.
Vientimatkan järjestäjiin kuuluvan Eastchamin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen löytää Suomen vientitilastoille toisenlaisen selityksen.
Hänen mukaansa merkittävä osa kasvusta johtuu siitä, että aiemmin suomalaisyhtiöt kävivät kauppaa Keski-Aasian maihin Venäjän kautta. Myös osa tuotantolaitoksista oli Venäjällä.
– Nyt tämä reitti on poikki, ja koko toimitusketju rakennetaan uusiksi. Kauppaa tehdään suoraan Suomesta, Rekolainen sanoo.
Rekolaisen mukaan Kazakstanissa ja muissa Keski-Aasian maissa on tällä hetkellä paljon aitoa kysyntää suomalaiselle tuotteille. Tehotonta ja saastuttavaa teknologiaa korvataan ympäristön kannalta kestävillä ratkaisuilla.
Vientiponnisteluille on valtion tuki. Tuore hallitusohjelma linjaa, että Suomi pyrkii vahvistamaan taloussuhteita turvallisuuspoliittisesti tärkeään Keski-Aasiaan.
Rekolaisen mukaan suomalaisyhtiöt ottavat pakotteet hyvin vakavasti. Riskinä on lähinnä se, että yhtiö joutuisi tahtomattaan väärinkäytöksen kohteeksi.
ALMATYN LAITAKAUPUNGILLA on meneillään operaatio, josta on vaikea ottaa selvää.
Joukko miehiä siirtää lastia rekasta toiseen rekkaan. Vähän väliä tavaroiden siirtely keskeytyy, kun henkilöautot sujahtavat rekkojen välistä kapealla hiekkatiellä.
Kuljetusyhtiö ei kerro, mistä tuotteet ovat peräisin ja minne ne ovat matkalla. Kukaan ei myöskään selitä, miksi tavarat siirretään perävaunusta toiseen.
Vaiteliaisuus on tyypillistä pienille kazakstanilaisille kuljetusyhtiöille.
Yle pyysi useammalta yhtiöltä mahdollisuutta päästä seuraamaan heidän toimintaansa. Vain yksi yhtiö suostui sillä ehdolla, ettei Yle julkaise yhtiön nimeä.
Pieniä yhtiöitä on Kazakstanissa valtava määrä ja niitä hyvin vaikea valvoa, sanoo tutkija Satpayev.
– Niistä monet yrittävät kiertää pakotteita. Eivät isot yhtiöt vaan pienet, Satpayev sanoo.
PAKOTTEIDEN KIERTÄMINEN ei riko Kazakstanin lakeja millään tavalla. Se on kuitenkin luvannut noudattaa pakotesääntöjä.
Viime aikoina Kazakstan on kiristänyt pakotteiden valvontaa, koska Yhdysvallat ja EU painostavat sitä.
Jos kiellettyjen tavaroiden valuminen Venäjälle pysyy kurissa, luvassa on uusia investointeja länsimaista, myös Suomesta.
Samalla Venäjä yrittää pitää mahdollisimman tiukan otteen Kazakstanista.
– Kazakstanissa on mahdollisesti venäläisiä intressejä lobbaava viides kolonna. Heitä on valtionhallinnossa ja kazakstanilaisissa suuryrityksissä.
Viidennellä kolonnalla tarkoitetaan tahoja, jotka toimivat salaa jonkin toisen maan hyväksi.
Miten suomalaiset yhtiöt voivat sitten välttää tilanteen, jossa niiden tuotteita päätyisi sotaa käyvään maahan?
Satpayevin mukaan niiden täytyy ennen kaikkea löytää Kazakstanissa luotettavia liikekumppaneita, joita pitää myös valvoa tarkasti.
– Ja täytyy muistaa, että Kazakstanissa täytyy olla jatkuvasti huolellinen ja varovainen.
Vientimatkalle osallistuvat suomalaisyhtiöt vakuuttavat, että niillä on toimivat prosessit pakotteiden noudattamiseksi.
Ylellä ei ole tietoja, jotka antaisivat aihetta epäillä matkalle osallistuneita suomalaisyhtiöitä mistään väärinkäytöksistä.
Sen sijaan pakotteista puhuminen ei selvästi ole mieluisaa yhtiöiden edustajille. Voit katsoa videolta, miten vientimatkan suurimpien suomalaisyritysten edustajat kertovat pakotekäytännöistään.
Vielä vaikeampi asia näyttää olevan Kazakstanin valtion investointiyhtiötä edustavalle Olzhas Alylbekoville.
Ylen kysymykseen siitä, missä määrin suomalaisyhtiöt voivat olla varmoja siitä, etteivät niiden tuotteet päädy Venäjälle, ei tule selkeää vastausta. Voit katsoa otteen tilanteesta alla.
YLEN KYSYMYS Alylbekovlle ei ole vientimatkan suomalaisten järjestäjien mieleen.
Heti tilaisuuden jälkeen Eastchamin suomalaiset työntekijät kysyvät, oliko kysymyksen esittämiseen lupa. Kyseessä ei ollut lehdistötilaisuus vaan tapaaminen, jossa Almatyn kaupungin edustajat ja suomalaisyhtiöt keskustelivat investointimahdollisuuksista kaupunkiin.
Yle oli kuitenkin sopinut mediakysymysten esittämisestä samassa yhteydessä Almatyn kaupungin ja Eastchamin paikallisen työntekijän kanssa juuri ennen tilaisuuden alkua. Kuvausryhmä esittäytyi tilaisuudessa avoimesti Ylen journalisteiksi ja kamera oli näkyvästi esillä.
Yle oli pyytänyt erillistä haastattelua tilaisuuden kazakstanilaisilta isänniltä jo ennen matkaa ja kertonut haluavansa kysyä myös pakoteriskeistä, mutta tämä ei toteutunut.
Eastcham perustelee myöhemmin sähköpostitse luvasta kyselemistään sillä, että Ylen toimittajan toiminta herätti hämmennystä ja kauppakamarin edustajat kokivat tilanteen painostavaksi. Eastcham sanoo, että paikalliset yhteistyökumppanit joutuivat yllättävään tilanteeseen, mikä asetti sekä kauppakamarin että ulkoministeriön hyvin hankalaan asemaan.
Myös tilaisuudessa paikalla ollut Suomen Kazakstanin-suurlähettiläs Soili Mäkeläinen-Buhanist ottaa asian esille Ylen toimittajan kanssa matkan iltatilaisuudessa. Hänen mukaansa kysymys oli esitetty henkilölle, joka ei roolinsa puolesta ollut oikea henkilö vastaamaan pakotekysymyksiin. Suurlähettiläs sanoo toivovansa, ettei Yle julkistaisi videota vastauksesta.
On poikkeuksellista, että valtion virkamies esittää tällaisen pyynnön medialle.
Suurlähettiläs kirjoittaa myöhemmin sähköpostitse Ylelle, ettei oman käsityksensä mukaan ole millään tavoin pyrkinyt ohjaamaan toimittajaa siitä, mitä sisällyttää juttuun ja mitä ei.
SUOMALAISJÄRJESTÄJIEN REAKTIOT kertovat ainakin siitä, että Kazakstanissa Venäjään kohdistuvat pakotteet ovat arka asia.
Arkuus liittynee huoleen yhtiöiden maineesta.
Suomalaisyhtiöt vetäytyivät Venäjältä hyökkäyssodan jälkeen kovan paineen alla.
Jos myös vienti Keski-Aasiaan aletaan nähdä Suomessa yleisesti epäilyttävänä toimintana, yhtiöiden maine on jälleen vaakalaudalla. Mielikuva voi syntyä, vaikka yhtiö itse tekisi kaiken oikein.
Huonoja mielikuvia harmittelee myös Eastchamin Jaana Rekolainen. Keski-Aasian maiden talouksilla on myös omia tarpeita, joihin suomalaisyhtiöt voisivat vastata.
– Se saattaa aiheuttaa sitä, että yritykset eivät lähde niin innokkaasti tutkimaan tätä uutena markkinana.
Taustatoimittaja Kazakstanissa: Nadira Akhonova. Grafiikka: Harri Vähäkangas. Tuottaja: Päivi Koskinen.
Aihetta käsitellään myös Ylen A-studiossa keskiviikkona 25.10. kello 21.05. Voit katsoa ohjelman julkaisun jälkeen Yle Areenasta.
Korjattu 22.10. klo 13.32 kuvatekstiä. Konecranesin myyntipäällikkö on Pavel Mikhailov, ei Melnikov.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella asiasta 23.10. klo 23 asti.