Lepaan Annan tarina jaksaa kiinnostaa. Mitä tapahtui nuorelle Anna-neidolle, johon piispa Maunu Tavast oli ihastunut?
Aukotonta vastausta 1400-luvun tapahtumista on mahdotonta saada, mutta se on innostanut Hattulan Lepaan koululaiset ideoimaan lautapelin.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Tyrvännön yhdistys sai alkuvuodesta Hattulan kunnan aktiivisuusrahaa kotiseutuhenkiselle lautapelille.
Lepaan koululaisten kanssa peliä ideoivat Lepaan koulun luokanopettaja Marianne Harjanne, kuvataiteilija Piela Auvinen ja MLL:n Tyrvännön yhdistyksen varapuheenjohtaja Mari Monto.
Jo kesän aikana valmistui sata ensimmäistä peliä. Ne menivät kaupaksi kuin kuumille kiville, kehuu Mari Monto. Nyt Lepaan koulun ”lautapelitehtaalla” purkitetaan uutta 200 pelin erää.
– Ensimmäinen erä suurin piirtein vietiin käsistä. Ei tarvinnut mainostaa, ja kaikki meni. Jos sama meno jatkuu, olemme enemmän kuin tyytyväisiä, sanoo Monto, mutta toivoo, että jotain jäisi vielä joulumyyjäisiinkin.
Lepaan koululta Taka-Horkkaan
Lepaan Anna on Afrikan Tähden tyylinen peli, mutta peli sijoittuu vähintään yhtä mielenkiintoiseen Tyrvännönniemeen ja sen kohteisiin.
Pelilaudan paikat ovat monelle vieraspaikkakuntalaisellekin tuttuja, kuten Lepaan kartano oppilaitoksineen. Osa kohteista voi olla vieraita jopa paikallisille, kuten Taka-Horkka, tyrväntöläisten oma St. Helenan saari.
– Peli tuo tietoutta tästä alueesta, se on kotiseutua kunnioittava peli. Täällä oli paljon kalastusta, kertoo kuvataiteilija Piela Auvinen, joka edellisenä lukuvuonna toimi avustajana Lepaan koululla.
Tyrväntö oli itsenäinen kunta vuoden 1970 loppuun saakka ennen kuin se liitettiin pääosin Hattulaan.
Kuha oli Tyrvännön kunnan vaakunaeläin. Kuha on myös se, jota Lepaan Anna -pelissä etsitään. Kuhan pyydystäjän tarkoitus on tuoda kala pelin lähtöpaikkana toimivalle Lepaan koululle ennen kuin joku löytää ravun ja tuo sen koululle.
Yhdessä tehdyn pelin uskotaan nostavan kotiseuturakkautta
Oman haasteensa pelin suunnitteluun toi se, että siihen osallistuivat kaikki Lepaan koululaiset ykkösluokasta kuudenteen luokkaan saakka. Se vaati miettimään, mitä kukin osaa tehdä pelin eteen, kertoo Auvinen.
Pelin yksi tarkoitus onkin luoda yhteisöllistä henkeä alueelle, jolla on pitkä historia. Auvinen uskoo, että yhdessä tehty peli nostaa entisestään kotiseuturakkautta.
Samalla se on yksi keino puolustaa pientä kyläkoulua, jolla on suuri merkitys alueelle.
– Tänä päivänä pienet kyläkoulut taistelevat olemassaolostaan. Jos pelin ansiosta tänne saataisiin uusia pelaajia ja kyläkoulu säilymään, Auvinen pohtii.
Auvisen mielessä siintää myös ajatus, että Lepaan Annaa pelattaisiin ensi kesänä vaikka kahviloissa tai ravintoloissa.