ELDORET, KENIA Pellot ovat auringon polttamia. Tuuli taivuttelee maissinvarsia ja rapisuttelee kuivuneita lehtiä. Näyttää siltä, että maissi on kuivunut pystyyn.
– Juuri niin pitääkin olla. Maissi on korjuukypsää, kun lehdet ovat risahtelevan kuivia ja maissin tähkä on kääntynyt roikkumaan alaspäin, sanoo hymyilevä maissifarmari Jackson Choge.
Hymyyn on syytä. Keniassa saatiin maalis–toukokuussa ensimmäiset kunnolliset sateet kolmeen vuoteen. Samaan aikaan Kenian hallitus jakoi viljelijöille etuseteleitä, joilla he pystyivät ostamaan lannoitteita alennettuun hintaan.
Nyt Keniassa kerätään satoa, joka on kuin maissintähkä Jackson Chogen kädessä, ennätyssuuri.
– Ennätyksellinen yksilö. Ja näitä on tällä pellolla paljon, viljelijä huokaa tyytyväisenä.
Olemme Lalaginin kylässä Länsi-Keniassa, noin parinkymmenen kilometrin päässä Uasin Gishun maakunnan pääkaupungista Eldoretista. Teiden varret huojuvat korjuukypsää maissia.
Pienen kylätien toiselta puolelta kuuluu tasainen kahina. Siellä neljän miehen rintama etenee, leikkaa maissinvarsia viidakkoveitsillä ja kasaa niitä kotamaisiksi kuhilaiksi.
Tällä puolen tietä kuhilaat ovat jo kuivuneet pari viikkoa ja on aika irrottaa tähkät. Se on käsityötä ja vaatii oman tekniikkansa. Jackson Chogella on tänään töissä kymmenkunta vakituista ja parikymmentä tilapäistä työntekijää.
Choge kertoo, että tältä reilun puolen hehtaarin pellolta saatiin viime vuonna 18 säkillistä maissinjyviä. Nyt sadosta on tulossa moninkertaisesti parempi.
”Maissia riittää vientiin ja rehuksi”
Tapaamme Nandin maakunnan maatalousministerin Bernard Kiplimo Lagatin eldoretilaisen hotellin puutarhassa. Myös hänen huulillaan viipyilee pieni hymy.
– Maissisadosta on tulossa kaikkien aikojen paras. Entinen ennätys on 46 miljoonaa 90 kilon säkillistä maissia, nyt ennusteemme on yli 60 miljoonaa säkillistä, Lagat kertoo.
Ministerin arviossa voi olla ripaus kenialaista toiveikkuutta ja halua korostaa presidentti William Ruton hallinnon onnistumista heti ensimmäisenä satokautena. Mutta ilmeiseltä vaikuttaa, että Kenia pystyy ensimmäistä kertaa vuosikausiin ruokkimaan itse itsensä.
– Maissi on edelleen kenialaisten pääruoka-aine. Kotimaan markkinoille tarvitaan noin 50 miljoonaa säkillistä vuodessa, joten tämän vuoden sadosta riittää maissia myös vientiin tai eläinten rehuksi, ministeri Lagat vakuuttaa.
Ukrainan viljaa ei nyt tarvita
Venäjä ei suostunut heinäkuussa jatkamaan Mustanmeren viljanvientisopimusta, joka turvasi ukrainalaista viljaa kuljettaneiden laivojen pääsyn Välimerelle. Ukrainalaista vehnää ja maissia ei enää saada sitä kautta maailmanmarkkinoille, ei myöskään Afrikkaan.
Venäjä ja Ukraina syyttävät toisiaan sopimuksen kariutumisesta ja siitä, että vastapuoli aiheuttaa kärsimystä Afrikan nälkäisille ihmisille.
Tosiasiassa suurin osa Mustanmeren viljasopimuksen puitteissa kuljetetusta viljasta on päätynyt kehittyneisiin tai keskituloisiin maihin. Vain noin joka kymmenes viljalaiva on purjehtinut Afrikan maihin, useimmat niistä Egyptiin.
Keniaan on viljanvientisopimuksen kautta tullut noin 400 000 tonnia ukrainalaista maissia ja vehnää vuodessa. Jos ennusteet pitävät paikkansa, määrä pystytään tämän vuoden maissisadolla korvaamaan moninkertaisesti.
– Ukrainan sodan vaikutus on Keniassa tuntunut eniten lannoitteiden hinnoissa. Ne ovat yli kolminkertaistuneet. Lannoitteita oli keväällä onneksi saatavilla, ja kun hallitus maksoi viljelijöille tukea niiden ostamiseen, saimme sadon onnistumaan, maatalousministeri Lagat selittää.
Voisiko Afrikka ruokkia itse itsensä?
Afrikka on viimeksi ollut omavarainen ruuantuotannossa 1960-luvulla.
Sen mahdollisuudet tuottaa ruokaa kasvavalle väestölleen ja maailmanmarkkinoillekin ovat periaatteessa erinomaiset: YK:n maatalousjärjestön FAO:n tilastojen mukaan noin 60 prosenttia maailman käyttämättömästä viljelykelpoisesta maasta sijaitsee Afrikassa.
Maatalouden tuotto afrikkalaisilla pelloilla on keskimäärin vain noin kolmannes Euroopan hehtaarisadoista.
Periaatteessa Afrikassa olisi erinomaiset mahdollisuudet sekä laajentaa että tehostaa ruuantuotantoa. Mistä siis kiikastaa?
– Vedestä, vastaa Bernard Kiplimo Lagat.
Sateet ovat Itä-Afrikassa aina olleet epäsäännöllisiä. Nyt ilmastonmuutos tuntuu muuttavan tilannetta vielä epävakaammaksi. Ennen kevään sadekautta takana oli ennätyksellinen kolmen vuoden kuivuusjakso, jonka seurauksena yli 20 miljoonaa ihmistä kärsii alueella yhä ruuan puutteesta.
Nandin maakunnan maatalousministeri Lagat näkee vain yhden reitin ulos toistuvista nälkäkatastrofeista.
– Afrikka pystyy ruokkimaan itsensä sinä päivänä, kun siirrymme keinokasteluun emmekä enää ole riippuvaisia sadekausien onnistumisesta.
Lagatin mielestä keinokastelutekniikoiden kehittäminen pitää ottaa afrikkalaisten omiin käsiin.
– Meillä oli täällä Keniassa käytössä mobiilimaksujärjestelmä vuosia ennen kuin ne yleistyivät niin sanotussa kehittyneessä maailmassa. Me voimme myös itse kehittää Afrikan oloihin soveltuvia kastelujärjestelmiä, sellaisia jotka palvelevat sekä pienviljelijöitä että suuria kaupallisia tiloja.
Pienviljelijän on pakko myydä
Jackson Choge on kenialaisittain suurviljelijä, maissia ja kahvia kasvaa hänen tilallaan noin 130 hehtaarilla.
Suurin osa Kenian maissisadosta kypsyy kuitenkin pienillä, vain muutaman hehtaarin kokoisilla viljelmillä. Pienelle tuottajalle ennätysmäisen hyvä sato ei välttämättä ole siunaus.
– Useimmat pienviljelijäperheet elävät kädestä suuhun ja heidän on pakko myydä sato heti, kun se kypsyy. Hinnat ovat silloin huonoimmillaan ja pahimmassa tapauksessa he eivät pysty hyvänkään satokauden jälkeen ostamaan uusia siemeniä ja lannoitteita, sanoo Kenian viljelijöiden yhdistyksen KFA:n maakuntajohtaja Kipkorir Menjo.
Kenian hallitus on luonut järjestelmän, jossa pienviljelijät voivat varastoida satoaan hallituksen siiloihin pientä korvausta vastaan. Maissia voisi sitten myydä muutaman kuukauden päästä, kun hinnat ovat kohonneet.
– Mutta joulu on tulossa, lasten koulumaksut pitää maksaa. Pienviljelijöillä ei ole varaa odotella hintojen nousua, Kipkorir Menjo huomauttaa.
Pienviljelijöiden katseet kääntyvät nyt Kenian hallitukseen: Määrittääkö se tällä viikolla takuuhinnan, jolla maissia ostetaan viljelijöiltä? Jos takuuhinta tulee, riittääkö se kattamaan tuotantokustannukset? Onko hallitus valmis tukemaan lannoitteiden hankkimista myös tulevalla viljelykaudella?
Myös Kipkorir Menjo uskoo, että Afrikka pystyy tuottamaan ruokaa kaikille afrikkalaisille.
– Meillä on oikea ilmasto ja hedelmällinen maaperä. Jos hallitukset vain pystyvät tukemaan järkevällä tavalla pienviljelijöitä, me kyllä onnistumme.
Neljä tonnia maissinjyviä
Traktorikäyttöinen maissimylly rytisyttää jyviä eroon akanoista pihamaalla. Irrotetut maissinjyvät pakataan kenialaisen standardin mukaisesti 90 kilon säkkeihin.
Vajaan hehtaarin pelto tuottaa tällä kertaa 46 säkillistä, vähän yli neljä tonnia maissinjyviä.
– Kolme kertaa enemmän kuin viime vuonna, kertoo viljelijä Jackson Choge hymyillen.
Choge on jo rakentanut keinokastelujärjestelmän ensimmäiselle kahvipensasviljelmälleen. Mutta tarkoitus on muuttaa tilan kaikki pellot keinokastelulle.
– Nyt voimme hyödyntää peltoja vain kahdeksan kuukautta vuodesta. Jos saamme keinokastelujärjestelmät, voimme tuottaa kaksi maissisatoa vuodessa.
Lue lisää Afrikan kirjeenvaihtajalta:
Afrikka haluaa pelastaa maailman ilmastonmuutokselta – nyt nuoret vaativat johtajiltaan tekoja