Runsaat kaksi viikkoa sitten Satakunnan hyvinvointialueella julkaistu suunnitelma terveyspalveluiden rajusta keskittämisestä on saanut aikaan odotetun vastalauseiden myrskyn kunnissa ja aluevaltuustossa.
Palveluverkkosuunnitelman mukaan suurin osa Satakunnan 27 terveyskeskuksesta ja -asemasta lakkautettaisiin parissa vuodessa. Jäljelle jäisi vain kuusi sote-keskusta.
Suunnitelman koostanut projektijohtaja Kalevi Mäkipää sanoo ymmärtävänsä omaa kuntaansa puolustavien kuntajohtajien voimakkaita reaktioita. Silti hän kokee, että kritiikki on ollut osin yllättävää.
Mäkipää viittaa kommentteihin, joiden mukaan tiivistetty palveluverkko heikentäisi peruspalveluita ja samalla myös kuntien elinvoimaa.
Hänen mukaansa tutkimukset eivät tue kumpaakaan väitettä. Projektijohtaja vakuuttaa, että uudistus vahvistaa perusterveydenhuollon resursseja, mikä oli yksi sote-uudistuksen tavoitteita.
– Saamme enemmän ammattilaisia isompiin yksiköihin. Tähän liittyy myös se, että erikoissairaanhoidon resursseja siirtyy sote-keskuksiin. Ei välttämättä fyysisesti, vaan rakennetaan mahdollisuuksia etäkonsultointiin, Mäkipää toteaa.
Projektijohtaja Kalevi Mäkipää muistuttaa, että kuntien elinvoiman tukeminen ei kuulu hyvinvointialueille. Hänen mukaansa terveyspalveluiden merkitys ylipäätään kunnan elinvoimalle on tutkimusten perusteella vähäinen.
– Lasten ja perheiden palvelut ovat tutkimustiedon perusteella se tekijä, joka muuttopäätöksiin vaikuttaa. Maaseutukunnissa varsinkin kouluverkon supistamisella on vaikutusta veto- ja pitovoimaan, Mäkipää toteaa.
Satakunnan palveluverkkosuunnitelmassa kouluterveydenhuollon ja neuvoloiden palvelut on tarkoitus pitää kunnissa, vaikka terveyskeskus olisikin lakkautuslistalla.
Elinvoima on kuntien vastuulla
Kunta-alan tutkija, yliopistonlehtori Anni Jäntti Tampereen yliopistosta tukee Mäkipään näkemystä siitä, että hyvinvointialueilla ei ole velvoitetta pönkittää kuntien elinvoimaa.
– Periaatteessa siis hyvinvointialueiden ei tarvitse päätöksenteossaan elinvoimanäkökohtaa huomioida, Jäntti toteaa.
Tutkijan mielestä on kuitenkin hyvin ymmärrettävää, että terveyskeskusten raju lakkautuslista on saanut kunnat puolustuskannalle.
Tähän asti käytännössä kaikissa kunnissa on ollut omia sosiaali- ja terveysalan palveluita. Mikäli Satakunnan suunnitelmat toteutuvat, maakunnan mittakaavassa moni suhteellisen iso kunta jää ilman keskeisiä kiinteitä terveyspalveluita. Tällaisia ovat esimerkiksi Kokemäki ja Säkylä.
– Muutos on todella iso. Se vaikuttaa siihen, miten kunnat kokevat voivansa huolehtia mahdollisimman hyvin oman paikallisyhteisönsä elämisen edellytyksistä, Anni Jäntti sanoo.
Lisää ikäviä esityksiä kuntien näkökulmasta on luvassa jo lähitulevaisuudessa.
Satakunnan hyvinvointialue selvittää parhaillaan valmistuskeittiöiden ja välinehuollon toimipisteiden tiivistämistä. Molemmilla on maakunnassa lähes parikymmentä toimipistettä ja hyvin todennäköistä on, että niidenkin määrää aiotaan supistaa olennaisesti.
Voit keskustella aiheesta 19.10. klo 23 asti.