Hyvin sateinen syksy on huonontamassa koko maan tämän syksyn perunasatoa.
Suomen ruokaperunavarastoon on kertymässä tänä syksynä perunaa noin 10 prosenttia viime syksyä vähemmän, arvioi MTK:n valtakunnallisen perunaverkoston tyrnäväläinen puheenjohtaja Heikki Markus.
Viime vuonna ruoka- ja ruokateollisuusperunaa oli varastossa lokakuun puolivälissä noin 189 miljoonaa kiloa. Tänä syksynä määrä on putoamassa noin 170 miljoonaan kiloon. Esimerkiksi vielä 2020-luvun vaihteessa oli vielä yli 200 miljoonan perunakilon syysvarastoja, käy ilmi Luonnonvarakeskuksen tilastoista.
Kuluttajille tulee edelleenkin riittämään kotimaista perunaa pöytään, mutta esimerkiksi teollisuus saattaa joutua turvautumaan tuontiperunaan.
– Joistakin perunapakasteista voi olla ajoin puutetta, arvio Heikki Markus.
Markuksen asuinseudulla, Pohjois-Pohjanmaalla Tyrnävän perinteisessä pottupitäjässä sato saatiin tänä syksynä pääosin talteen. Perunannosto alkoi syyskuun puolella, ennen kuin runsaat sateet tulivat.
Toisin on voinut käydä monin paikoin etelämpänä, esimerkiksi Kalajoella, jossa perunannosto ajoittuu yleensäkin myöhempään ajankohtaan, lokakuun alkupuolelle. Siellä sademäärä alkoi nousta jo syyskuun puolella ja lokakuun puolivälin tienoilla Kalajoella jopa tulvi parin päivän aikana yhä vain runsastuneiden sateiden vuoksi.
– Kalajoella ja Himangalla perunat ovat voineet hukkua peltoon, Heikki Markus sanoo.
Ankarimmin tulvan kanssa taisteltiin Raahen Pattijoella. Perunasadon osalta hankala tilanne on ollut varsinkin Etelä-Pohjanmaalla, sanoo ProAgria Oulun kasvintuotannon palvelupäällikkö Marika Sohlo.
Myös Etelä-Pohjanmaan pohjoisosassa yli äyräidensä nousseet vesistöjen vedenpinnat aiheuttivat tulvaa.
Lisäksi runsaisiin sateisiin liittyvistä tulvista kärsi paikoin myös Keski-Pohjanmaa, kertoo tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta.
– Pientä alavien peltojen tulvimista on voinut olla Etelä- ja Lounais-Suomessakin, vähäisessä määrin.
Jokien pääuomien lisäksi vesi on voinut nousta myös sivu-uomista, kerrotaan ympäristökeskuksen lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta.
– Kun ajelin Limingasta Nivalaan päin, niin lähes koko matkan sai katsella täysiä jokiuomia ja täysiä avo- ja sarkaojia, Marika Sohlo kertoo havainnoistaan maanantailta.
Peltojen syystyöt voivat nyt kärsiä
Ylipäätään kaikki vielä korjaamatta oleva sato voi jäädä runsassateisilla alueilla maahan, arvioi palvelupäällikkö Marika Sohlo ProAgria Oulusta.
– Ne, mitä pellossa vielä on, jäävät todennäköisesti paikoilleen. Toki ei voi yleistää, että joka paikassa on yhtä huono tilanne. Paikoin myöhäisempiä kasvilajeja saadaan korjattua, esimerkiksi perunaa ja porkkanaa.
Vetiselle pellolle ei pääse koneella eikä välttämättä kävellen. Näin runsaista sateista kärsivät myös peltojen syystyöt, kuten lietteen levitys ja peltojen muokkaus. Myös salaojien huuhtelu vaatii kantavaa peltoa, Sohlo sanoo.
Syystyöt siirtyvät maanviljelijöillä joko myöhemmäksi tähän syksyyn, tai ensi keväälle. Monilla syysviljapelloillakin oraat voivat olla veden vallassa.
Märän pellon työstäminen ei ylipäätään kannata.
– Siitä saattaa olla riesaa moneksi vuodeksi eteenpäin, jos peltoa mennään tiivistämään painavilla koneilla, tai jäädään koneella peltoon kiinni, Sohlo miettii.
Veden tulvimisella voi olla muitakin haittavaikutuksia pellolle. Maaperään voi tulla rikkakasvien tai hukkakauran siemeniä. Myös pellon ravinteikkuus voi kärsiä, jos tulvavesi kuljettaa sieltä maa-ainesta pois.
– Yleensä veden mukana lähtee se ravinteikkain ja tärkein ruokamultakerros, Sohlo sanoo.