Venäjän duuma äänesti tänään sen puolesta, että maa peruu ydinkoekieltosopimuksen ratifioinnin, kertoo Venäjän valtiollinen uutistoimisto Tass. Venäjä ratifioi sopimuksen vuonna 2000.
Presidentti Vladimir Putin ilmoitti Valdai-klubina tunnetun keskustefoorumin kokoontumisessa 5. lokakuuta, että Venäjä on mahdollisesti vetämässä pois sopimuksen ratifioinnin. Seuraavana päivänä kansanedustaja Vjatšeslav Volodin ilmoitti tuovansa asian duuman käsittelyyn.
Ennen tiistaina aloitettua duuman kuulemista Volodin perusteli, että ratifioimisen peruminen on välttämätöntä Venäjän turvallisuuden takaamiseksi.
– Olemme odottaneet 23 vuotta, että Yhdysvallat ratifioisi tämän sopimuksen. Sitä se ei kuitenkaan ole tehnyt, koska se toimii kaksinaismoralistisesti ja suhtautuu vastuuttomasti maailmanlaajuisiin turvallisuuskysymyksiin. Maamme turvallisuuden vuoksi perumme sopimuksen ratifioinnin, Volodin kirjoitti Telegram-kanavallaan.
Venäjä ei kuitenkaan vetäydy sopimuksesta kokonaan
Säteilyturvakeskus STUKin ylitarkastaja Mikael Moring kertoo suhtautuvansa Venäjän ratifioinnin perumiseen ”käytännön tasolla rauhallisesti”, sillä Venäjä ei ole irtautumassa sopimuksesta kokonaan.
Moring on työskennellyt ydinkoekieltojärjestö Comprehensive Nuclear Test-Ban Treaty Organizationin (CTBTO) kanssa yli 20 vuotta. CTBTO hallinnoi maailmanlaajuista monitorointiverkostoa, jonka sadat mittausasemat ja useat laboratoriot valvovat ydinkoekiellon noudattamista.
Moring painottaa, että Venäjä ei omien sanojensa mukaan ole irtautumassa sopimuksesta, ainoastaan sen ratifioinnista.
– Siinä on iso ero. Venäjä hoitaa monia kansainvälisiä mittausasemia, jotka kuuluvat CTBTO:n monitorointiverkostoon. Niin kauan kuin tämä kaikki toiminta säilyy, käytännön merkitys ratifioinnin perumisella on vähäinen, Moring sanoo.
Ratifioinnin perumisen myötä Venäjän asema sopimuksen piirissä on siis sama kuin esimerkiksi Kiinalla ja Yhdysvalloilla, sillä nekään eivät ole ratifioineet sopimusta, vaikka ovatkin sen allekirjoittaneet.
Ratifioinnin peruminen on poliittinen viesti
Vaikka Venäjän ratifioinnin peruminen ei käytännössä vaikuta millään tavalla, sisältää se poliittisen viestin.
Moring pitää Venäjän vetäytymistä kansainvälisista sopimuksista ”ikävänä poliittisena signaalina”.
– Jotkut saattavat tulkita niin, että se lisää riskiä Venäjän ydinkokeen osalta. Venäjä on väittänyt, että se ei tee ydinkoetta, ellei Yhdysvallat tee sellaista ensin.
– Nähdäkseni Venäjä olisi voinut tehdä ydinkokeen ilman näitä toimia, sillä sopimus ei ole voimassa. Täytyy kuitenkin huomata, että Pohjois-Korea on ainoa maa, joka on tehnyt ydinkokeen tällä vuosituhannella.
Myös Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen näkee, että Venäjä lähettää ratifioinnin perumisella poliittisen viestin, jonka ensisijainen kohde on Yhdysvallat.
– Halutaan viestiä, että Venäjäkin voi halutessaan ottaa askelia taaksepäin kansainvälisissä sopimuksissa. Se on myös viestintää siitä, että Yhdysvallatkaan ei ole ratifioinut sopimusta, Heiskanen sanoo.
Venäjällä on käyty keskustelua siitä, onko ydinasepelote edelleen riittävän vahva ja pitäisikö pelotteen kasvattamiseksi tehdä jotakin, Heiskanen kertoo.
– Ydinasepelotteen vahvuutta pähkäillään julkisuudessa ja ydinaseista puhutaan kohtalaisen paljon. Sopimusjärjestelmän purkaminen on tietysti nokittelua: kun me emme voi mistään sopia, niin puretaan vielä tämäkin.
Heiskanen kuitenkin näkee, että vaikka sopimuksen ratifioinnista vetäytyminen ei välttämättä tarkoita ydinkokeiden aloittamista Venäjällä, liittyy hiljalleen purkautuvaan sopimusjärjestelmään uhkakuvia.
– Kun ei ole enää sopimuksia purettavaksi ja sellaiset viestintäkeinot on käytetty loppuun, ovatko tämän tien päässä sitten lopulta konkreettiset toimet, kuten esimerkiksi ydinkoe? Se tässä on uhkana.