Hintojen nousu saa lisää ihmisiä ottamaan kulutusluottoja.
Tämä näkyy sekä lainavertailuja tarjoavien nettipalvelujen että Suomen Pankin tilastoissa.
Suomalaisen Sortter-palvelun mukaan ”puhtaalta pöydältä” pikavippejä tai isompaa kulutuslainaa hakevien ihmisten määrä on lähes kaksinkertaistunut tänä vuonna.
Tällä tarkoitetaan ihmisiä, joilla ei ole aiempaa kulutusluottoa tai avointa luottokorttivelkaa.
Tammikuussa tällaisia hakijoita oli 3 700 kuukaudessa, mutta luku on noussut tasaisesti ja oli syyskuussa jo 7 100. Kasvua on 92 prosenttia.
– Tässä on kyse ihmisistä, jotka eivät ole aiemmin tarvinneet vakuudettomia luottoja. Syynä on elinkustannusten nousu, sanoo Sortterin toimitusjohtaja Markus Huhdanpää.
Kaikkiaan Sortterin kautta tehdään noin 25 000 luottohakemusta kuukaudessa. Kulutusluotot ovat lainoja, joita kuka tahansa voi hakea ilman vakuuksia. Sortter on vertailua tarjoava välikäsi, ja lainat tulevat pankeilta ja luottoyrityksiltä.
Myös Suomen Pankin tilastoissa kulutusluottojen kanta on kohonnut suuremmaksi kuin koskaan aiemmin. Kulutusluottoja oli kesäkuun lopussa 25,7 miljardia euroa – ennätyksellisen paljon.
Todellinen keskikorko yli 16 prosenttia – eikä uusi korkokatto juuri muuta tilannetta
Kulutusluotot ovat kalliita.
Uusien vakuudettomien kulutusluottojen keskikorko oli Suomen Pankin tilastojen mukaan elokuun lopussa 12,5 prosenttia, kun vaikkapa asuntolainojen keskikorko on noin 4 prosenttia.
Todelliset vuosikorot ovat sen sijaan nousseet yli 16 prosenttiin. Niihin lasketaan mukaan luottofirmojen perimät kulut, kuten palvelumaksut.
Lokakuun alussa korkojen ylärajaa kiristettiin uudella lainsäädännöllä.
Kulutusluottojen ylin sallittu korkoprosentti putosi 20:stä 15:een. Vaikutuksen odotetaan kuitenkin jäävän pieneksi, koska 15 prosentin päälle saa periä vielä yleisen viitekoron, joka on nyt noin 4 prosenttia.
– Nyt kun korot ovat muutenkin nousseet, vaikutus ei ole kovin suuri, sanoo velallisia tukevan Takuusäätiön neuvonnasta vastaava asiantuntija Henri Hölttä.
Jos korkokaton vaikutus jääkin ainakin aluksi pieneksi, asiantuntijat kiittävät sääntelyn muuta kiristämistä.
Verkkokaupat eivät esimerkiksi saa enää tarjota luotolla maksamista ensisijaisena maksutapana, vaan asiakkaan pitää saada valita maksutapa vapaasti.
– Verkkokaupassa tehdään nopeita ostoja, ja tämä voi auttaa harkitsemaan asiassa, Hölttä sanoo.
Lisäksi uusi korkokatto ulottuu takautuvasti niin sanottuihin jatkuviin luottoihin eli joustoluottoihin. Jos on ottanut pari vuotta sitten joustoluoton josta on vielä eriä nostamatta, uudet nostot ovat nyt korkokaton piirissä.
Osa yrityksistä pyrkii kiertämään korkokattoa
Osa yrityksistä on pyrkinyt kiertämään korkokattoa.
Yksinkertaisesti tämä tehdään yleensä niin, että firma pumppaa lainaan liittyviä muita kuluja ylöspäin.
Esimerkiksi viime joulukuussa markkinaoikeus totesi pikaluottoja tarjoavan suomalaisen Blue Finance Suomi -yhtiön hinnoittelun laittomaksi, sillä yhtiö peri erillismaksuja muun muassa paperilaskutuksesta ja käsittelyn nopeuttamisesta. Yhtiö on valittanut päätöksestä.
– Erilliskustannusten keksiminen on yksi tyypillinen keino pyrkiä kiertämään hintasääntelyä. Se on ollut meille viime vuosina yksi keskeinen valvonnan kohde, sanoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) asiantuntija Henriikka Kekkonen.
KKV on kiinnittänyt huomiota myös espanjalaisen Santanderin sekä virolaisen Bondoran sopimusehtoihin.
Maksuajat pitenevät
Höltän mukaan korkojen yleinen nousu ajaa tiukkaan paikkaan ennen kaikkea niitä, joilla on useampia luottoja maksettavanaan. Takuusäätiöön on tullut tänä vuonna jo lähes 30 000 soittoa. Se on yhtä paljon kuin koko viime vuonna.
Samalla kun kotitaloudet ovat liemessä elinkustannusten nousun kanssa, kulutusluottojen maksuajat ovat pidentyneet.
Sortter-palvelussa lainahakemusten keskimääräinen takaisinmaksuaika oli syyskuussa 89 kuukautta eli yli seitsemän vuotta.
– Ihmiset haluavat maltillisempia kuukausieriä, sanoo Sortterin toimitusjohtaja Huhdanpää.
Koko lainan kustannus kuitenkin nousee, kun korot juoksevat pitempään. Ihmisille markkinoidaan nyt jopa 60 000 euroon ulottuvia järjestelylainoja, joiden laina-aika saattaa olla 15 vuotta.
Järjestelylainalla useita lainoja voi niputtaa yhteen, ja kuukausittainen maksuerä yleensä tippuu. Tämä vetoaa ihmisten haluun helpottaa akuutisti taloudellista tilannettaan. Takaisinmaksettava kokonaissumma yleensä kuitenkin kasvaa, kun laina-aika pitenee.
– Pienemmät kuukausierät voivat olla houkuttelevia ja auttaa tietyssä hetkessä. Mutta loppujen lopuksi pitkät lainat voivat tulla kalliimmiksi, Takuusäätiön Hölttä sanoo.
Yhä useampi laina otetaan ulkomaisista pikkupankeista
Suomen Pankin kulutusluottokannan mukaan eniten uusia lainoja otetaan ulkomaisista digipankeista.
Ne ovat netissä toimivia pikkupankkeja, jotka toimivat suoraan ulkomailta tai suomalaisen sivuliikkeen kautta.
Koko 25,7 miljardin euron kulutusluottokannasta niiden osuus on kasvanut jo lähes 4 miljoonaan euroon eli yli 14 prosenttiin – tämä luku ei sisällä suomalaisten sivuliikkeiden kautta myönnettyjä luottoja vaan vain suoraan ulkomaisista digipankeista rajan yli myönnetyt luotot, joten oikea osuus on suurempi.
– Koronan jälkeen on palattu normaaliin ja markkina on taas kasvanut, etenkin ulkomaisten digipankkien osalta, sanoo Suomen Pankin digitalisaatioekonomisti Tatu Räsänen.
Luottofirmat laskevat myös omia riskejään tarkasti, eikä jokainen halukas saa luottoa. Esimerkiksi Sortter-palvelun kautta jätetyistä hakemuksista hyväksytään vain noin joka neljäs.
Nousukiito nollakoroista useampaan prosenttiin on ollut kansalle karu.
– Monilla on jo lähtökohtaisesti ollut talous tosi tiukilla. Mutta sinänsä nousu pois nollakoroista on ollut tervekin ilmiö. Se opettaa, että lainalla on hinta, Takuusäätiön Hölttä sanoo.
Korjattu 21.10.2023 kello 12:45: Ulkomaisten digipankkien osuus kulutusluottokannasta ei sisällä suomalaisten sivuliikkeiden kautta myönnettyjä luottoja.