Melkein jokainen suomalainen kertoo omistavansa palovaroittimen.
Pelastuslaitosten tuoreet luvut kertovat silti karua kieltä: tänä vuonna vain reilussa 40 prosentissa asuntopaloissa palovaroittimen tiedetään toimineen varmuudella.
Moni uskoo kaiken olevan kunnossa kodin palovaroittimessa, mutta tositilanteessa se ei usein hälytä. Syy löytyy yleensä käyttäjän huolimattomuudesta tai välinpitämättömyydestä.
Yle kysyi paloturvallisuuden asiantuntijoilta, mitä palovaroittimista tulee tietää, että voit nukkua yösi rauhassa.
Hanki oikeasti palovaroitin
Suomalaisten pelastusasenteita mittaava kyselytutkimus tältä vuodelta kertoo, että peräti 96 prosenttia vastaajista omistaa palovaroittimen.
Todellisuudessa tilanne on kuitenkin karumpi.
Näin arvioi hyvinvointialueyhtiö Hyvilin pelastustoimen erityisasiantuntija Esa Kokki. Hän on aiemmin työskennellyt Pelastusopistolla ja ollut tekemässä asennetutkimusta.
– Ihmiset vähän liioittelevat ja haluavat vastata, että heillä on toimiva palovaroitin. Siksi kyselyjen tulokset voivat olla reilusti vääristyneitä, Kokki sanoo.
Viranomaisten hälytystilastot ja tarkastukset kertovat luotettavimmin palovaroittimien puutteista. Pari sataa vuokra-asuntoa kattavassa tarkastuksessa toissavuodelta kävi ilmi, että palovaroitin puuttui tai se ei jostain syystä toiminut 70 prosentissa asunnoista.
Vuonna 2026 voimaan tuleva lakiuudistus siirtää vastuun palovaroittimien hankinnasta ja huollosta vuokralaiselta kiinteistön omistajalle. Uudistuksen toivotaan parantavan vuokra-asuntojen paloturvallisuutta.
Älä pihtaile varoittimien kanssa
Jokaisessa asuinrakennussa on lain mukaan oltava vähintään yksi varoitin 60 neliömetriä kohden ja vähintään yksi varoitin jokaisessa asuinkerroksessa.
Vähimmäisvaatimus ei kuitenkaan takaa paloturvallisuutta.
– Palovaroittimissa ei ole mitään järkeä pihdata, sanoo Onnettomuustutkimuskeskus Otkesin johtava tutkija Kai Valonen.
Otkesin suositus on, että palovaroitin laitetaan jokaiseen asuinhuoneeseen. Tällä tarkoitetaan makuuhuoneita sekä olohuonetta. Lisäksi poistumisreitille eli käytännössä eteiskäytävään olisi hyvä asentaa hälytin.
Isommissa tiloissa palovaroittimet on syytä liittää yhteen. Silloin yhden varoittimen hälytys saa myös muut kodin hälyttimet pitämään ääntä. Palovaroittimen liittämiseen saa neuvoa laitteiden käyttöohjeista tai netistä.
– Palovaroittimen tehtävä on voittaa aikaa ja saada ihmiset heräämään mahdollisimman nopeasti, kun palo on vielä pieni, Valonen sanoo.
Pidä huolta paristoista
Vuoden alusta kirjatuista yli 2100 asuinrakennuspaloista 16 prosentissa tiedetään varmuudella, että palovaroitin ei jostain syystä toiminut.
Varoittimen toimimattomuus voi johtua paristojen puutteesta. Silloin taustalla on asiantuntijoiden mukaan usein välinpitämättömyys ja huolimattomuus.
Kun palohälytin varoittaa merkkiäänellä pariston loppumisesta, voi asukas poistaa sen, mutta samalla unohtaa asentaa tilalle uutta paristoa. Varoitin voi jäädä myös ilman virtaa esimerkiksi silloin, jos paristo on poistettu ruoanlaitosta johtuvan käryn vuoksi.
Suosituksen mukaan varoittimien toimivuutta tulisi testata kuukausittain. Oman hälyttimen lisäksi on syytä huolehtia myös lähipiirissäsi olevien ikäihmisten palovaroittimien huollosta.
Muista, ettei palovaroitin ole ikuinen
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes testaa pistokokein Suomessa myynnissä olevia palovaroittimia.
Tutkinnan kohteena on savuherkkyys. Lisäksi testataan äänenvoimakkuutta sekä sitä, havaitseeko laite, kun pariston jännite lähtee laskemaan.
Tukesin mukaan Suomessa myytävät varoittimet ovat teknisesti luotettavia.
– En muista yhtään tapausta, jossa varoitin olisi ollut testauksessa täysin mykkä, kertoo ylitarkastaja Karoliina Meurman.
Yleisemmin palovaroittimet voi jakaa kahteen leiriin niiden toimintaperiaatteen suhteen. Ionisoiva varoitin havaitsee tulipalon ilmassa olevan savun sähkönjohtavuuden perusteella, kun taas optisessa varoittimessa valosäde tunnistaa ilman savuhiukkaset.
Meurmanin mukaan erot laitteiden välillä eivät ole tositilanteessa ratkaisevia. Tärkeämpää on huolehtia siitä, että kotona on ylipäätänsä palovaroitin ja että se toimii.
Palovaroittimen toimintaan vaikuttaa myös sen ikä. Laitteen käyttöikä tai uusimisajankohta, on merkitty laitteeseen. Yleensä se on viidestä kymmeneen vuoteen.
– Palovaroitinkaan ei ole ikuinen. Monelle uusimistarve voi tulla yllätyksenä, Meurman sanoo.
Juttua varten on haastateltu myös johtavaa asiantuntijaa Kari Telarantaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä ry:stä ja Pelastusopiston Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluiden suunnittelijaa Heidi Liukkosta.