Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi tänään asiantuntija-arvionsa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Suomessa. Käytännössä arvio koskee sitä, miten vuoden alussa toimintansa aloittaneiden hyvinvointialueiden taival suomalaisten terveyden hoitajina on käynnistynyt.
THL:n arviointipäällikkö, lääketieteen tohtori, dosentti Jaana Leipälä ei vetäisi raportista liian jyrkkiä johtopäätöksiä.
– Se on ihan selvää, ettei alle kymmenessä kuukaudessa ratkota vielä vuosien aikana tulleita uudistustarpeita ja ongelmia, Leipälä sanoo.
Raportin sisältö tiivistää useita mediassakin jo paljon uutisoituja ongelmia, kuten hyvinvointialueiden pahaa budjettialijäämää, alueiden ankaraa henkilöstöpulaa ja väestön ikääntymisestä aiheutuvaa kulujen nousua.
Arvion sisältöä katsoessa pitää kuitenkin muistaa, että iso osa sen tiedosta on vielä ajalta ennen hyvinvointialueiden aloittamista, vuodelta 2022.
Sen Leipälä voi kuitenkin sanoa, että hyvinvointialueet eivät ole aloittaneet samalta viivalta. Osa alueista valmistautui muutoksiin jo hyvissä ajoin ja niillä oli vuosien kokemus yhteistyöstä. Osalla alueista taas kaikki kunnat järjestivät aiemmin sirpaleisesti oman terveydenhuoltonsa.
Myös väestön rakenne vaikuttaa: itäisessä Suomessa on muuta vanhempi väestö kun taas Uudellamaalla nuorempi. Hyvinvointialueiden asukaskohtaiset kustannukset vaihtelivatkin 3 168 eurosta 4 923 euroon.
Mistä työntekijät?
Leipälä näkee kriittisenä haasteena osaavan henkilöstön puutteen.
Pitkän aikavälin pakollisena ratkaisuna Leipälä näkee pakollisena koulutuksen lisäämisen, mutta lyhyellä aikavälillä henkilöstön siirtämistä tehtävästä toiseen, jos mahdollista.
Ratkaisu on myös palkkojen harmonisoimisen ylimpään käytössä olevaan palkkaluokkaan, minkä pitäisi tasoittaa ainakin alueiden sisällä tilannetta. Silloin työntekijät eivät enää hakeudu muualle töihin, ainakaan korkeamman palkan vuoksi.
Leipälästä on selkeää, että alueilla terveyskeskusten määrä tulee vähenemään nykyisestä - paljonkin. Rahat ja henkilöstö eivät riitä siihen, että joka kunnan alueella on terveyskeskus tai soteasema.
– Suomessa käytetään terveydenhuoltoon rahaa suhteessa bruttokansantuotteeseen edelleen vähemmän, kuin Pohjoismaissa ja Länsi-Euroopassa, Leipälä sanoo.
Tilanne tuskin muuttuu, sillä hyvinvointialueiden rahoitus on ollut alusta saakka riittämätöntä, ja alijäämä on nousemassa jo 1,1 miljardiin euroon.
Lisäksi hallitus aikoo vähentää menoja yli miljardilla eurolla. Sote-rahoista ollaan leikkaamassa puoli miljardia euroa vähentämällä hyvinvointialueiden velvotteita, jolloin hyvinvointialueiden alijäämä ei kuitenkaan suoraan tästä toimesta kasva. Lisäksi hallituksen budjettiriihessä valtiovarainministeriö arvioi hyvinvointialueen oman säästöpotentiaalin 0,9 miljardiin euroon vuoteen 2027 mennessä. Nämä olisivat hyvinvointialueiden omia toimenpiteitä.
Sote-palveluiden rahoitus kasvaa tulevina vuosina, mutta palveluntarve kasvaa vielä nopeammin. Hallitus, samoin kuin edellinen hallitus, siis kasvattavat rahoitusta hitaammin, kuin mitä kustannukset nousevat.
Suomi ei tuhlaa sote-menoissa
Suomessa myös julkisen rahan osuus terveydenhuollossa on pienempi kuin muissa pohjoismaissa, kotitalouksilla ja työnantajilla on suurempi taakka.
– Asiakasmaksut ovat meillä aika isot ja ihmiset maksavat paljon omista lääkkeistään, Leipälä selittää.
Siksi julkinen keskustelu paisuneista menoista hiukan ärsyttää dosenttia, kun katsoo kansainvälisiä vertailuja.
– Ei me olla tuhlattu tässä meidän sosiaali- ja terveydenhuollossa eikä tuhlata vieläkään.
Leipälän mielestä avainkysymys arvioinnin sisältöjen taustalla on, pitääkö hyvinvointialueista koostua hyvinvointivaltio, kuten hänestä pitäisi olla. Olennaisin kysymys on, mitä ovat riittävät palvelut ja miten ne voidaan tarjota.
Arvioinnissa on kohta, jossa lukee, että ”asiakas- ja potilasvirtaa hallitaan yhdenmukaistamalla ja tiukentamalla hoidon saannin tai palvelun myöntämisen perusteita.” Jos tämä tarkoittaa, että esimerkiksi vanhuspalveluiden saamisen kriteerejä voidaan tiukentaa, on se Leipälästä iso eettinen kysymys.
Riittävään hoitoon Suomessa velvoittaa perustuslaki, joka asettaa aika tiukat raamit.
– Perustuslaki ei lakkaa olemasta sillä, että joku tekee liian pienen budjetin, arviointipäällikkö summaa.
Juttua tarkennettu 30.10.2023 klo 16.29. Aiemmin muotoiluna oli ”Lisäksi hallitus on leikkaamassa sote-menoista jopa 1,4 miljardia lisää.”. Nyt tuo 1,4 miljardin rahoitusmuutos on avattu juttuun tarkemmin, mistä leikkauksista ja säästöpotentiaalista summa koostuu ja millä tavalla. Muutettu kohta on kaksi kappaletta ennen toista väliotsikkoa.