Seinäjoen siirtolapuutarha alkaa rakentua todennäköisesti ensi keväänä Kärjen kaupunginosaan Puuttomantien varrelle.
Kaupunki on jo rakentanut alueelle muun muassa sepelipäällysteisiä kujia ensimmäisen rakentamisvaiheen tarpeisiin. Kujilta tulee myöhemmin kulku yksittäisille palstoille, jotka asettuvat viuhkamaiseen muotoon.
Ensimmäisessä vaiheessa Seinäjoen siirtolapuutarhayhdistys tarjoaa vuokrattavaksi 31 palstaa. Vuokrapalstat ovat keskimäärin 350 neliön laajuisia, ja niille voi rakentaa maksimissaan 40 neliön rakennuksen.
Siirtolapuutarha rakentuu kaikkiaan kaupungin vajaan yhdeksän hehtaarin puistoalueelle. Sinne on tarkoitus perustaa vaiheittain 130 palstaa.
Yhdistyksen puheenjohtaja Kyllikki Anttila kertoo, että vuokrapalstoista on tullut jo kymmeniä kyselyjä.
Kaupungin ympäristölautakunta on linjannut, että muutkin kuin seinäjokelaiset ovat tervetulleita vuokralaisiksi Seinäjoen siirtolapuutarhaan.
Vesi ja sähkö palstalle, viemäriä ei tule
Palstoille johdetaan kesävesi touko–syyskuun ajaksi, mutta viemärijärjestelmää alueelle ei tule.
Jätevedet imeytetään maahan niin sanotun kivipesän kautta. Kun viemäri puuttuu, palstoille ei voi rakentaa vesivessaa, vaan käymälän tulee toimia kompostointiperiaatteella.
Sähkötyöt alueella alkavat keväällä, jos ensimmäisen vaiheen palstanvuokraajia saadaan riittävästi.
Oman palstan vuokraaminen edellyttää liittymistä siirtolapuutarhayhdistyksen jäseneksi. Vuosittainen jäsenmaksu on 30 euroa. Omaa vuokrapalstaa pääsee valitsemaan maksamalla yhdistykselle kertaluonteisena liittymismaksuna 1 850 euroa. Palstan vuosivuokra on noin 850 euroa.
Yhteisöllistä ja sääntöjen viitoittamaa
Sekä yhdistyksen että kaupungin toiveissa on, että jokaiselle vuokratulle palstalle rakennetaan ja että siirtolapuutarhaan nousee ajan kuluessa mökkikylä.
– Aikaa rakentamisen aloittamiseen on kolme vuotta, Kyllikki Anttila kertoo.
Koska siirtolapuutarha on kaupungin yleistä puistoaluetta, se on avoin kaikille. Palstat ovat luonnollisesti vuokraajien yksityisaluetta.
– Yleinen sääntö on, että jos portti on auki, voi huhuilla, voiko kyläillä. Jos portti on kiinni, tervehditään vaan, Kyllikki Anttila vinkkaa.
Siirtolapuutarha-asuminen vaatii sosiaalisuutta. Anttila muistuttaa, että kyse on yhteisöllisestä toiminnasta. Säännöistä löytyy ohjeistuksia muun muassa lemmikkien omistajille.
– Kanoja ei sallita, koska ne eivät usko sääntöjä ja kotkottavat. Koirat ovat tervetulleita, kun ne ymmärtävät olla haukkumatta. Kissat ovat niin ikään tervetulleita palstalle, jos ne pysyvät tontilla, Kyllikki Anttila kertaa sääntöjä pilke silmäkulmassa.
Siirtolapuutarhayhdistys järjestää palstoista infotilaisuuden tiistaina 31. lokakuuta kello 17.30 Seinäjoen pääkirjaston Jaaski-salissa.
Kerrostalojen vastapainoksi
Siirtolapuutarhaa on suunniteltu Seinäjoelle jo pari vuosikymmentä.
– Sen verran paljon on jo keskustassa kerrostaloja, että siirtolapuutarhalle on todella tarvetta.
Kaupunki osoitti siirtolapuutarhalle paikan neljä vuotta sitten Puuttomantien varrelta. Yhdistys perustettiin jo vuonna 2016.
Seinäjoella 4H-yhdistys on tarjonnut halukkaille aiemmin viljelypalstoja, mutta niille ei voi rakentaa.