Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Savonlinnassa on purettu jo lähemmäs tuhat tyhjäksi jäänyttä kaupungin vuokra-asuntoa – Etelä-Savossa joka viides asunto on tyhjillään

Savonlinnassa kaupungin omistamista vuokra-asunnoista on nyt tyhjänä noin 200, kun muutama vuosi sitten niitä oli jopa 800. Silti tarjontaa on yhä liikaa.

Purettava kerrostalo, purkujätettä maassa ja työkoneet käsittelemässä purkujätettä taustalla.
Savonlinnassa kaupungin vuokra-asuntoja on purettu pääasiassa kaupungin laitamilta, missä kysyntä on heikkoa. Tällä hetkellä purkutyöt ovat käynnissä Haka-alueella. Kuva: Saara-Miira Kokkonen / Yle

Savonlinnassa joka viides kerrostaloasunto oli tyhjänä viime vuonna. Tyhjillään olevia vuokrataloja on päädytty purkamaan, koska niihin ei ole asukkaita.

Savonlinnan Vuokratalot oy:n toimitusjohtaja Hannu Kurki kertoo, että yhtiö on purkanut vuoden 2017 jälkeen 750 asuntoa ja purkaminen jatkuu yhä.

Kurjen mukaan vuokratalojen käyttöaste on nyt päälle 80 prosentin. Tämä on saavutettu osaltaan vanhojen asuntojen purkamisella.

– Kaupungin vuokra-asunnoista on noin 200 nyt tyhjillään, mikä on hyvä tilanne siihen nähden, että 2018–2019 asuntoja oli tyhjillään 700–800.

Kaikista Etelä-Savon asunnoista joka viides oli tyhjillään viime vuonna. Luvut selviävät Ylen keräämistä Tilastokeskuksen tiedoista. Oman kunnan asuntotilanteen voi selvittää Ylen hakukoneesta.

Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki lukeutuvat kaikki yli 10 000 asunnon kaupunkeihin, joissa oli eniten tyhjiä asuntoja Suomessa.

Määrällisesti asuntoja oli Etelä-Savossa eniten tyhjänä Mikkelissä ja Savonlinnassa. Esimerkiksi Mikkelissä kerrostaloasuntoja oli tyhjillään yli 2 300, mikä on 16 prosenttia kaikista kerrostaloasunnoista. Savonlinnassa kerrostaloasuntoja oli tyhjänä yli 1 700.

Suhteutettuna kunnan asuntokantaan eniten tyhjiä asuntoja oli Puumalassa, Sulkavalla ja Hirvensalmella.

Opettajankoulutuksen lakkautus oli suuri isku

Kurjen mukaan asuntojen purkaminen on edullisempaa kuin niiden remontointi. Talot ovat usein vanhoja, eivätkä ne ole esimerkiksi sijainniltaan, kooltaan tai esteettömyydeltään nykyvaatimusten mukaisia.

– Kun asuntoja on vaan liikaa nykykysyntään, niitä ei kannata korjata tyhjilleen, Kurki sanoo.

Työmaa-alue, pääsy kielletty -kyltti metalliaidassa, jonka takana kerrostalon purkutyömaa.
Kaupungin laidalla olevien vanhojen talojen purkaminen on remontointia edullisempaa, sanoo Hannu Kurki. Kuva: Saara-Miira Kokkonen / Yle

Savonlinnassa asuntoja on yhä liikatarjonnan puolella. Kurjen mukaan yksi merkittävistä syistä on väestötappio.

Suuri isku oli vuonna 2018 kaupungissa lopetettu opettajankoulutus, kun Itä-Suomen yliopisto siirsi sen Joensuuhun.

– 800 opiskelijaa lähti kaupungista pois, joten se romahdutti opiskelija-asuntojen kysynnän. Kahdeksan kerrostaloa oli sen jälkeen täysin tyhjillään. Se näkyi koko kaupungin elinvoimassakin.

Kaupungissa ollaan silti toiveikkaita, Kurki sanoo.

– Uskotaan siihen, että työtä ja toimeentuloa ihmisille täältä löytyy. Savonlinnassa on kuitenkin maan vanhin väestö, niin kyllä se myös näkyy ja alkaa näkyä jossain vaiheessa.

Savonlinnassa rakennetaan myös uutta. Esimerkiksi keskustassa on rakenteilla senioritalo, jonne tulee 34 esteetöntä asuntoa.

Rakenteilla oleva uusi kerrostalo ja sen rakennustyömaa aidattuna.
Savonlinnan keskustaan nousee uusi seitsemänkerroksinen senioritalo. Muuttovalmiita asunnot ovat ensi vuonna. Kuva: Saara-Miira Kokkonen / Yle