Euroopan keskuspankki (EKP) pitää ohjauskorkonsa nykyisellään. Torstaina iltapäivällä julkistetulla päätöksellään EKP katkaisee yli vuoden jatkuneen korkojen nostoputkensa. EKP on viime syksystä lähtien – ennen tämänpäiväistä – nostanut ohjauskorkojaan jokaisessa kokouksessaan, 10 kertaa peräkkäin. Korot ovat reilussa vuodessa nousseet alle nollasta nykyiseen neljän prosentin korkeuteen.
Samalla ovat kivunneet myös asuntovelallisten euriborit, jotka seurailevat ja ennakoivat keskuspankkiirien korkopäätöksiä.
Kolme keskeistä ohjauskorkoa jatkavat siis nykytasollaan. Koroista seuratuin, talletuskorko pysyy ennätystasollaan 4,00 prosentissa, perusrahoitusoperaatioiden korko 4,50 prosentissa ja maksuvalmiusluoton korko 4,75 prosentissa.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde avasi korkopäätöksen taustoja kello 15.45 alkaneessa tiedotustilaisuudessa.
– Tavoittelemme päättäväisesti sitä, että inflaatio palaa asetetulle kahden prosentin tasolle. Arvioimme, että korot ovat nyt tasolla, joka riittävän pitkään ylläpidettynä edistää inflaation hidastumista kohti tavoitettamme, Lagarde painotti.
– Aiomme varmistaa tämän suunnan myös tulevissa korkopäätöksissämme. Ohjauskorot pidetään riittävillä tasoilla niin kauan kuin on tarpeen, Lagarde muistutti.
Odotettu korkopäätös
Korkopäätös oli odotettu. Ekonomistit ovat ennakoineet nostoputken päättymistä etukäteisarvioissaaan.
OP:n seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen toteaa, että päätös oli juuri sitä, mitä EKP:lta odotettiin.
– Rahapolitiikka pidettin ennallaan ja keskuspankki asettui yhä selvemmin tarkkailulinjalle. EKP:n koronnostosykli on tullut päätepysäkille.
– Sinällään lausunto oli hyvin vähäantinen syyskuuhun verrattuna. Ainut selvempi muutos oli, että EKP kertoi pohjainflaation tulleen alaspäin. Samalla se kuitenkin muistutti, että inflaation ennustetaan pysyvän tavoitetasoa korkeammalla vielä hyvän tovin.
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki puolestaan sanoo, että korkohuippu on nyt nähty. Hän ei odota korkojen tästä nousevan talven mittaan.
– Ensi kesään mennessä inflaatio on saattanut painua jo niin lähelle EKP:n inflaatiotavoitetta, että saatetaan nähdä jo ensimmäinen koronlasku, ehkä 0,25 prosenttiyksikköä, Kuoppamäki veikkaa.
Se voisi hienokseltaan piristää nykyistä asuntokaupan hiljaisuutta.
– Se olisi pieni askel, Kuoppamäki korostaa.
Inflaatiota yhä liikaa
Lagarde viestitti jo syyskuun korkopäätöksen julkistuksessa, että korot ovat saavuttaneet tason, joka ”riittävän pitkään” ylläpidettynä riittää palauttamaan inflaation tavoitteeseensa. Niinpä päätöksellä ei ole juuri vaikutusta euriborien nykytasoon, eikä sitä kautta asuntovelallisten korkolaskuun.
Nyt EKP viestii, että keskipitkän aikavälin inflaationäkymät ovat tuoreimpien tietojen perusteella kutakuinkin sen aiemman arvion mukaiset. Inflaation odotetaan yhä pysyvän liian nopeana liian pitkään, ja euroalueen sisäiset hintapaineet ovat edelleen voimakkaita. Inflaatio hidastui kuitenkin tuntuvasti syyskuussa. Lagarden mukaan inflaatio oli syyskuussa laskenut 4,3 prosenttiin, hidastunut liki prosentin verran elokuusta.
– Lähitulevaisuudessa se todennäköisesti laskee entisestään, Lagarde ennakoi.
EKP:n mukaan neuvosto pyrkii määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. Lagarde toisti tiedotustilaisuudessa moneen kertaan, että EKP:n päätehtävä on nimenomaan inflaation saaminen asetettuun tasoon.
EKP:n neuvoston tulevilla korkopäätöksillä varmistetaan, että ohjauskorot pitävät rahapolitiikan riittävän rajoittavana niin kauan kuin on tarpeen. Lagarde kieltäytyi ennakoimasta tulevia korkopäätöksiä.
– Se on aivan ennenaikaista, Lagarde totesi kysyjälle tiedotustilaisuudessa.
Euroalueen talouskasvusta Lagarde totesi, että se jatkuu heikolla tasolla. Lagarden mukaan Ukrainan sota ja terrori-iskut Israelissa lisäävät geopoliittisia riskejä ja voivat heikentää yritysten ja kotitalouksien luottamusta tulevaisuuteen ja hidastaa kasvua entisestään.