Lahden kaupunginteatteri pääsi muuttamaan teatteria varten suunniteltuun taloon pitkän odotuksen jälkeen lokakuussa vuonna 1983. Teatteritalon suunnitelmien valmistumisesta oli kulunut kymmenen vuotta, kun rakennuksen vihkiäisiä päästiin viettämään.
Itse teatteri viettää tänä vuonna ammattimaisen toimintansa satavuotisjuhlaa.
Pian eläkkeelle jäävä teatterinjohtaja Ilkka Laasonen on luotsannut teatteria kymmenen vuotta. Hän kertoo, että arkkitehti Pekka Salminen on hyvin selvillä siitä, mitä toimivalta teatterirakennukselta vaaditaan.
– Hän on miettinyt ja ollut todella syvällä sisällä teatterin tekemisen tavoissa sekä ideassa. Hän on myös osannut tuoda sen oivalluksen suunnitelmaansa.
Yksi osoitus toimivuudesta on Juhani- ja Eero-näyttämöiden väliin sijoitettu lavastamo.
Verstaalla ja näyttämöillä on paljon lavasteiden siirtoa helpottavaa tekniikkaa. Sitä hyödynnetään skenografi Minna Välimäen mukaan erityisesti suuren Juhani-näyttämön esityksissä.
– Tuotantopaikalta päästään kätevästi siirtämään, testaamaan, kuljettamaan ja liikuttelemaan suuriakin lavasteita näyttämölle ja takaisin. Niitä ei tarvitse välillä purkaa, hän kertoo.
Rakennus repäisi irtioton elitismistä
Tutkija Riitta Niskasen mukaan teatteritalon toteutus ja materiaalivalinnat ovat vastaus sen ajan kulttuurikeskusteluun ja demokratiahaasteeseen. Niskanen on teatterin syntyhistorian hyvin tunteva filosofian tohtori.
– Lähtökohta on ollut erilainen kuin teatterirakentamisessa siihen asti. On pyritty eroon pompöösistä vaikutelmasta ja elitismistä.
Tämä näkyy Niskasen mukaan materiaalivalinnoissa, sisätilojen mittasuhteissa, valaistuksessa ja Yrjö Kukkapuron kalusteissa. Sisätiloissa on mielikuvitusta ruokkivia yksityiskohtia, kiehtovia paikkoja ja kodikkaita soppia.
Lahtelaisten asenteet ovat muuttuneet vuosien varrella
Betoninen teatterirakennus ei ole aina istunut kaikkien kaupunkilaisten kauneusihanteisiin.
Maakuntalehti Etelä-Suomen Sanomien yleisöäänestyksessä vuonna 2006 Lahden kaupunginteatteri rankattiin kaupungin rumimmaksi. Kymmenen vuotta myöhemmin maakuntalehti kyseli lukijoiltaan Lahden kauneimmista rakennuksista ja kaupunginteatteri löytyi jo listalta.
Näyttäisi siltä, että lahtelaiset ovat vuosien saatossa alkaneet arvostaa teatteritaloaan. Siitä ollaan jopa ylpeitä.
Peruskorjaus pieteetillä
40-vuotiaaseen teatterirakennukseen on tulossa lähivuosina peruskorjaus. Talon lämpö-, vesi-, ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmät saneerataan. Samalla tehdään uudistuksia ja päivitetään tekniikkaa Juhani-näyttämöllä.
Toimet on ajoitettu pääosin vuosiin 2027 ja 2028. Kokonaiskustannuksiksi arvioidaan reilut 21 miljoonaa euroa.
– Muilta osin teatteri on hyvässä kunnossa. Aino- ja Eero-näyttämöt kunnostettiin vasta, kertoo teatterinjohtaja Ilkka Laasonen.
Laasonen toivoo, että Juhani-näyttämön katsomon kalustus ja alkuperäinen ilme saataisiin takaisin. Vuosien varrella Yrjö Kukkapuron vihreät penkit ja punainen lattiamatto on vaihdettu toisenlaisiin.
– Oltaisi herkkiä yksityiskohdille, mitä arkkitehti Pekka Salminen on alun perin suunnitellut. Pyrittäisiin säilyttämään ne.