Kanta-Hämeen hyvinvointialueen palveluverkkoselvityksen ensimmäinen vaihe on valmistunut. Nyt julkistettu selvitys ei vielä linjaa, millaisia muutoksia palveluihin tehdään tai mitkä toimipisteet mahdollisesti lakkautetaan. Selvitys on tausta-aineisto jatkovalmistelulle.
Selvitys kertoo, millainen on palveluverkon nykytilanne, henkilöstön saatavuus ja toimitilojen kunto. Lisäksi se arvioi väestön tulevia palvelutarpeita.
Oma Hämeen palveluverkkoselvitys ennakoi, että työikäisen väestön määrä laskee Kanta-Hämeessä seuraavan seitsemän vuoden aikana noin kymmenellä prosentilla. Tämä vähentää palveluiden tarvetta, mutta erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluiden kysynnän odotetaan kasvavan.
Esimerkiksi terveyspalvelujen puolella selvitys nostaa kehittämisen arvoisia asioita. Niitä ovat kotisairaanhoidon laajentaminen ja digitaalinen terveyskeskus sekä jatkohoitoon ohjaaminen keskitetysti ja lääkäripalveluiden tuki kotihoitoon ja asumiseen.
Lista mahdollisista säästökohteista on pidempi: vuodeosastopaikkojen vähentäminen, päivystystoiminnan ja kuvantamisen tiivistäminen, ostopalveluiden vähentäminen erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollon lääkäripalveluissa sekä A-klinikan avopalvelutoiminnan ottaminen omaksi toiminnaksi.
Lisäksi säästökohteiksi terveyspalveluissa on listattu Ilveskoti ja se, miten asiakkaat saavat vaikuttavaa lääkehoitoa kustannustaso huomioiden.
Jokainen skenaario vähentää terveysasemia
Nyt kunnilta peritty palveluverkko on laaja: terveysasemia 19 toimipistettä ja sairaaloita viisi (Forssa, Janakkala, Riihimäki, Vanajaveden sairaala, Kanta-Hämeen keskussairaala) ja Pappilanniemen vuodeosasto Hattulassa. Korkeavahan terveysasemalla on kuntoutusta ja vuodeosasto. Assi-sairaala on rakentumassa Hämeenlinnaan.
Palveluverkkoselvitykseen on kirjattu nykytilan lisäksi kolme erilaista tulevaisuuskuvaa, miten hyvinvointialueen palvelut voitaisiin järjestää ja millaisia vaikutuksia niillä olisi. Tavoitteena on kuvata tavoitetilaa noin vuoden 2026 alusta, jolloin lain vaatima siirtymäajan vuokravelvoite kunnilta päättyy.
A-skenaariossa terveyskeskusten toimipisteitä olisi 14, B-skenaariossa kahdeksan ja C-vaihtoehdossa kolme.
A-skenaariossa väestöpohja per palvelukeskus olisi noin 12 100 asukasta. Keskussairaalan tyhjiksi jääneisiin tiloihin siirtyisi lähialueiden toimintaa Jukolasta, Idänpäästä ja Ojoisilta. Forssan seudulla tiivistäminen voisi tarkoittaa Humppilan ja Ypäjän toiminnan hoitamista jäljelle jääneissä toimipisteissä. Hausjärven Oitista käynnit keskitettäisiin Riihimäelle.
B-skenaario tiivistäisi terveyskeskusverkostoa kahdeksaan toimipisteeseen. Väestöpohja olisi noin 21 200 asukasta per palvelukeskus. Tämä tarkoittaisi A-skenaarion toimien lisäksi Forssan seudulla toiminnan tiivistämistä kahteen toimipisteeseen, esimerkiksi Forssan pääterveysasemalle ja osa mahdollisesti liikkuvaan toimipisteeseen. Lisäksi tarvittaisiin etäkäyntejä ja liikkuvia palveluja.
C-skenaariossa luovuttaisiin valtaosasta eli 17 nykyisestä toimipisteestä. Väestöpohja olisi noin 56 500 per palvelukeskus. Tällöin toiminnassa olisivat Riihimäen ja Forssan palvelukeskukset ja Hämeenlinnassa keskussairaalan tiloista muokattaisiin uusi sotepalvelukeskus. Liikkuva toimipiste voisi hoitaa arviolta 20 prosenttia käynneistä, lisäksi tarvittaisiin etäkäyntejä ja toiminnan tiivistämistä jäljelle jääneissä toimipisteissä.
Kaikissa skenaarioissa perustason akuuttivastaanotolle pääsisi virka-ajan ulkopuolella Riihimäellä, Forssassa ja keskussairaalan yhteispäivystyksessä Hämeenlinnassa.
Selvitys ei ole lakkautuslista
Selvityksen havainnot eivät ole suosituksia toimenpiteistä. Sen selvitys kuitenkin toteaa, että nykyisen palveluverkon rakenne on raskas ja kallis ylläpitää lukuisine toimipisteineen.
Oma Hämeen selvitys toteaa, että pienemmät terveysasemat ovat haavoittuvampia, kun puhutaan henkilöstön saatavuudesta. Toisaalta monisairaiden tai ikäihmisten on haastavaa hakea palveluja kauempaa. Pienellä terveysasemalla myös hoidon jatkuvuus on hyvä.
Oma Hämeen alueella on 19 terveysasemaa. Eniten käyntejä on Riihimäen pääterveysasemalla. Toiseksi eniten käyntejä on Hämeenlinnan Viipurintien terveysasemalla ja kolmanneksi eniten Turengin terveysasemalla Janakkalassa. Vähiten kävijöitä on Humppilan, Hausjärven Oitin ja Lopen terveysasemalla.
Katsetta myös kauemmas
Tulevaisuusvisioissa tavoitetilana on keskittyä vähempiin seiniin. Tavoitetila on viedä palveluja enemmän kotiin tai kotien lähelle ja saataville digitaalisesti.
Pitkän tähtäimen visiossa vuodelle 2030 toimipisteverkostoa on tiivistetty merkittävästi. Toiminnassa olisi kolme palvelukeskusta Hämeenlinnassa, Forssassa ja Riihimäellä sekä alueellisia soteasemia. Lisäksi käytössä olisi liikkuvia palveluja ja etäratkaisuja ja erikoissairaanhoitoon Assi-sairaala.
Vuoteen 2040 ulottuvassa visiossa palvelut olisi tuotu asiakkaiden luokse liikkuvilla yksiköillä ja etäratkaisuilla. Maakunnassa olisi kolme palvelukeskusta Hämeenlinnassa, Forssassa ja Riihimäellä sekä erilaisia liikkuvia yksiköitä. Erikoissairaanhoito olisi keskitetty Assi-sairaalaan. Digisotekeskus hoitaisi merkittävän osan perusterveydenhuollon ensikäynneistä.
Päätöksiä ensi maaliskuussa
Oma Hämeen menojen taustalla ovat erityisesti henkilöstökustannukset, vuokratyövoima ja tilavuokrat. Varsinkin ongelmat henkilöstön saatavuudessa nostavat kustannuksia.
Selvityksessä todetaan, että kun palveluverkostoon suunnitellaan muutoksia, on huomioitava ne asukkaat, joilla on kaikkein suurimmat etäisyydet lähimpään palvelupisteeseen.
THL julkaisi tiistaina raportin, jossa se arvioi, että kolmen sairaalakampuksen malli on Kanta-Hämeessä epätarkoituksenmukainen. Tämä ajatus tyrmättiin Oma Hämeessä.
Palveluverkkoselvityksen kimmokkeena on ollut Oma Hämeen mukaan toiminnan kokonaiskustannusten kasvunopeuden hillitseminen ja pysyvien hoitosuhteiden varmistaminen, ei toimipisteiden lukumäärä.
Aluehallitus saa palveluverkkovaiheen ensimmäisen selvityksen tiedokseen 30. lokakuuta. Varsinainen päätöksenteko tehdään kahdessa vaiheessa.
Aluevaltuusto käsittelee palveluverkon määritysperiaatteita joulukuussa ja palveluverkon ja toimipisteiden muutoksia maaliskuussa 2024.
Oma Häme toivoo asukkailta kommentteja ja ajatuksia palvelujen järjestämisestä Polis-keskustelualustan kautta.