Uuden lastensairaalassa musiikkiterapeutti Reetta Keränen lastaa työnnettävään kärryyn soittimia. Sieltä löytyvät bongorummut, djemberumpu, ksylofoni, ukule ja kitara.
Hän lähtee kärryineen osastolle tapaamaan lapsia, jotka ovat toipumassa leikkauksesta tai ovat syöpähoidoissa. Tutkitusti musiikki vie huomion pois kivusta.
Musiikki vaikuttaa hengitykseen ja rauhoittaa sitä kautta kivusta kärsivää, Keränen kertoo.
Keränen aloitti työssään jouluna vuonna 2021, kun Uudessa lastensairaalassa haluttiin ottaa uudenlaisia tapoja avuksi kivunhoidossa. Sairaalan Lasten kipukeskuksessa alkoi seitsemän kuukautta kestävä musiikkiterapian pilotti.
– Kokeilun aikana huomattiin, että musiikkiterapia on toimiva osa lasten kivunhoitoa, hän sanoo.
Vaikka musiikkiterapialla on pitkät perinteet maassamme, kivunhoidossa sen käyttö on ollut tähän asti vähäistä. HUSin Lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokarin mukaan musiikkiterapeuttien käyttöä kuitenkin lisätty parin viime vuoden aikana.
Esimerkiksi Saksassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa on pidempi perinne musiikkiterapian käytölle lastensairaaloissa.
Pidempiaikainen kipu voi aiheuttaa vakavia haittoja lapselle jatkossa, minkä vuoksi sen hoitaminen on tärkeää.
Elämä soi
Nuuskamuikkunen. Sen niminen on lastensairaalan potilaille tarkoitettu huone, jossa musiikkiterapeutti Keränen istuu kitara sylissään erilaisten soittimien ympäröimänä.
Hän tapaa siellä lapsia ja nuoria. Hoitotoimenpiteissä pelko ja ahdistus voimistavat kokemusta kivusta.
Tutkimusten mukaan pikkulapsena koettu sairaalahoito lisää riskiä sairastua psyykkisesti.
Tutkimusten perusteella tiedetään, että ahdistus ja pelko voimistavat kipua. Musiikkiterapeutti Keräsen mukaan tuttu musiikki lisää turvallisuuden tunnetta, ja sitä kautta voi vähentää ahdistusta ja pelkoa.
Nuorille tarkoitettu Elämä soi -ryhmäterapia on yksi uusi hoitomuoto pitkittyneen kivun hoitoon. Keränen vetää sitä yhdessä Lasten kipukeskuksen psykologin kanssa.
Ryhmässä on 4–6 nuorta. He valitsevat tapaamista varten musiikkia kuunneltavaksi. Nuoria kannustetaan pohtimaan sitä, minkälaisia tunteita ja kehollisia tuntemuksia musiikkia herättää.
– Musiikki voi olla lapsille ja nuorille luonteva keino ilmaista asioita sanallisen ilmaisun sijaan, Keränen kertoo.
Ryhmässä käytetään siis yhtä musiikkiterapian perusmenetelmistä eli musiikin kuuntelua. Musiikin kautta päästään keskustelemaan siitä, millaista on elää pitkittyneen kivun kanssa.
Kokemusten jakaminen vertaisryhmässä on tärkeää. Keräsen mukaan moni nuori kokee, että heidän kaverinsa eivät ymmärrä, minkälaista elämä sairauden kanssa on.
Kuvionuotit auttavat
Useimmiten lastensairaalan potilaat soittavat koskettimia tai rumpusettiä. Musiikkiterapeutti Keränen soittaa itse kitaraa, kun hän tapaa potilaita.
– Musiikki antaa energiaa, että pääsee pois sängyn pohjalta, Reetta Keränen sanoo.
Musiikkiterapiassa ei tarvitse olla musikaalinen. Nuotteja ei tarvitse osata, sillä soittamiseen käytetään suomalaisten musiikkiterapeuttien kehittämiä värillisiä kuvionuotteja.
Tutkimusten perusteella musiikin tiedetään lievittävän kipua, mutta tutkimuksia tehty lähinnä vain aikuisille.
Keränen toivookin lähivuosina pääsevänsä tutkimaan sitä, miten musiikkiterapia auttaa lapsia kivunhoidossa.
– Yksi tehtäväni on opastaa, miten ihmiset voivat itse hyödyntää musiikkia kivun hoidossa tai mielialan säätelyssä.