Kun Pekingin talvikisojen olympiatuli sammui 20. helmikuuta 2022, menestyssaldo oli tuttua tavaraa. Edelliskisoissa kaikkien aikojen mitalisaaliin, 39 lätkää, takonut Norja rikkoi tällä kertaa talvikisojen voittoennätyksen 16 kultamitalilla.
Kisojen alla oli uutisoitu, että Gjert Ingebrigtsen lopettaisi juoksijapoikiensa valmentamisen terveydellisistä syistä. Pekingissä Johannes Hösflot Kläbo hiihti hänelle budjetoiduista kolmesta kultamitalista kaksi. Edelliskisojen menestyjä, alppihiihtäjä Ragnhild Mowinckel ei onnistunut puolustamaan mitaleitaan. Nuori kollega Lucas Braathen ajoi kahdesti ulos.
Kesän 2022 MM- ja EM-kisoissa Jakob Ingebrigtsen juoksi kolme kultamitalia isoveli Henrik Ingebrigtsenin tekemin harjoitusohjelmin.
Fossiilipanssari
Norjan valtion öljyrahastosta löytyi viime viikolla patruunaa vajaan 1 300 miljardin euron verran. Jos summan jakaa jokaiselle vuonomaan asukille, kullekin riittää noin 245 000 euroa.
Kun maan talous on näin fossiilipanssaroitu, riittää joutoaikaa vaikka saippuaoopperan seuraamiseen. Sellaista Norjan huippu-urheilu onkin vähintään koko syksyn ylempänä mainitun kvartetin takia tai ansiosta tarjonnut.
Kläbo on tapellut omaa hiihtoliittoaan vastaan ja kaivoi kikkapakistaan jopa rajuja syytöksiä maajoukkueen henkilökunnan ala-arvoisesta kohtelusta. Ingebrigtsenin veljekset olivat pysytelleet vaiti siitä, miksi välirikko isän kanssa on totaalinen, kunnes tulivat mediaan rajuin väittein. Isän vierellä seisoo nyt Norjan kallein asianajaja John Christian Elden, joten Norjan seuratuin perhesaaga jatkuu vielä pitkään.
Eksentrinen ja persoonallinen, Milanon muotiviikoilla naisten kuteet ylleen tempaissut Lucas Braathen lopetti uransa kuin seinään. Hän väsyi kinastelemaan hiihtoliiton kanssa ja halusi olla ”vapaa”.
Kun Kansainvälinen hiihtoliitto FIS vihdoin kielsi fluorivoiteet kokonaan, historiallinen avausraato tuli monien vahingoniloksi Norjasta: Mowinckelin suksista löytyi Söldenin maailmancupissa fluorivoidetta.
Neljä tarinaa
Neljä tarinaa, useita ihmiskohtaloita ja ennen kaikkea supertähtiä ja persoonallisuuksia, jollaisten röyhkeidenkin vaateiden kanssa edes norjalaiset urheilujärjestöt eivät osaa operoida. Yhdistääkö tapauksia mikään? Totta kai: jokainen yhdistävä syy on vieläpä Norjan kruunun muotoinen.
Juuri 400 neliön taloon muuttanut, vuodessa pari miljoonaa euroa ansaitseva Jakob Ingebrigtsen maksaa nyt valmentamisesta veljelleen ja auttaa Henrikiä ylläpitämään elämäntyyliä, johon tällä ei muuten olisi varaa.
Kläbon ja liiton konfliktin ratkaisemiseen tarvittiin, ”yllättäen”, että sprinttitykki saa enemmän vapauksia omien sponsoriensa ja näiden esittämien vaateiden parissa. Kun tämä tuli lajijärjestön kanssa neuvoteltua kuntoon, henkilökunnan epäreilusta kohtelustakaan ei sittemmin ole kuultu ainakaan uutta.
Voi olettaa, että liiton hirttoköyden ahdistama Braathenkin kokee vähemmän angstia, jos saa jatkossa enemmän itse hyödyntää markkina-arvoaan. Tiedä vaikka kaveri vielä tälläkin kaudella hilpaisisi kisarinteeseen ja kokisi silti olevansa vapaa.
Itävaltalainen profeetta
Kun Mowinckelille kävi Söldenissä kylmät, hän kiirehti vakuuttamaan syyttömyyttään ja ylistämään Norjan tiimin moraalia. Olisi tietysti kyynistä ajatella, että Norjan huolto olisi erheellisesti luullut löytäneensä viisasten kiven fluoritestin huijaamiseksi – ja menestyksen siivittämiseksi myös kylmän käteisen aspektista.
Koska kukaan ei ole profeetta omalla maallaan, Norjaankin urheiluetiikan ylipappi saapui tuontitavarana. Norjalainen kollegani kysyi taannoin maan mäkihyppymaajoukkuetta pian 13 vuotta päävalmentaneelta Alexander Stöckliltä, mihin tämä vertaisi kiinnijäämistä sääntöjen vastaisesta hyppypuvusta. Itävaltalainen vastasi: ”Yliastumiseen pituushypyssä.”
Pekka Holopainen
Kirjoittaja on porilaislähtöinen kolumnisti ja ainoa urheilutoimittaja, joka on valittu Vuoden journalistiksi Suomessa.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 7.11. klo 23 asti. Kommentointiin vaaditaan Yle Tunnus.