Nuori pääkaupunkiseudulla työskentelevä lääkäri oli muutama vuosi sitten avustamassa leikkauksessa, jossa potilaana oli romani. Koko leikkauksen ajan leikkaava kirurgi imitoi romanien puhetyyliä.
– Se oli ihan järkyttävää, mutta kirurgin itsensä mielestä todella hauskaa, lääkäri kertoo.
Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten rasismi ja ennakkoluuloiset asenteet näkyvät Ylen haastattelemien lääkäreiden mukaan Suomen terveydenhuollossa ja pahimmassa tapauksessa vaikuttavat myös potilaiden hoitoon.
Keskustelu lääkärien rasistisista asenteista alkoi, kun toimittaja Maria Veitola jakoi Instagram-tilillään kuvakaappauksia rasistisesta kirjoittelusta lääkärien suljetussa Facebook-ryhmässä.
Yle on haastatellut tätä juttua varten yhteensä viittätoista lääkäriä ja yhtä sairaanhoitajaa. Haastatellut kertovat todistamastaan rasistisesta ja halventavasta kielenkäytöstä useilla työpaikoilla sekä lääkärien omissa Facebook-ryhmissä.
Haastatelluista puolet on syntyperäisiä suomalaisia ja puolet ulkomaalaistaustaisia. Molemmat ryhmät ovat havainneet kollegoiden rasistisia asenteita työpaikan arjessa.
Suurin osa haastatelluista esiintyy jutussa anonyymisti. He pelkäävät omalla nimellä asiasta kertomisen johtavan kollegoiden vihanpitoon tai vaikuttavan työllistymiseen jatkossa. Kaikkien haastateltujen henkilöllisyys on Ylen tiedossa. Yle on myös varmistanut, että he kaikki työskentelevät terveydenhoitoalalla.
Yle on nähnyt kuvakaappauksia rasistisesta kirjoittelusta lääkärien Facebook-ryhmissä. Haastatellut lääkärit kertovat, että rasistinen kielenkäyttö on jatkunut niissä jo vuosikausia. Osa lääkäreistä on poistunut ryhmistä kirjoittelujen vuoksi.
Yle yritti tavoittaa tähän juttuun myös sellaisia lääkäreitä, jotka ovat kirjoittaneet rasistisesti Facebook-ryhmissä. Kukaan heistä ei vastannut yhteydenottoihin.
Ryhmissä on kirjoiteltu rasistiseen tai halventavaan sävyyn esimerkiksi ulkomaalaistaustaisista ja muslimeista.
Yksi ensimmäisistä lääkärien rasistista kirjoittelua julkisuudessa kommentoineista lääkäreistä oli Lääkäri-Annina Instagramissa tunnettu Anni Saukkola.
– Rasistinen kirjoittelu somessa on vain jäävuoren huippu siitä, mitä koetaan arjessa sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja leikkaussaleissa, hän sanoo.
Lääkäriliiton vuonna 2019 tekemän kyselyn mukaan lääkärit ovat havainneet työpaikoillaan rasismia useammin kuin muut palkansaajat. Kyselyyn vastasi 3 500 lääkäriä.
Kyselyssä käsiteltiin muun muassa syrjinnän tai eriarvoisuuden kokemuksia ulkomaalaistaustaan tai ihonväriin liittyen. Kuusi prosenttia vastanneista kertoi havainneensa tämänkaltaista syrjintää organisaatiossaan.
Samanlaista dataa on suomalaisista palkansaajista vuodelta 2013. Heidän osaltaan vastaavanlaista syrjintää on havainnut 3–4 prosenttia vastanneista. Tiedot ovat Tilastokeskuksen kyselystä, jota käytettiin verrokkiaineistona Lääkäriliiton kyselyssä.
Kulttuurikipu eli kuinka osa lääkäreistä uskoo, että ulkomaalaistaustaiset potilaat liioittelevat kipuaan
Itä-Suomessa työskentelevän kolmekymppisen lääkärin vastaanotolle saapui ulkomaalaistaustainen potilas näyttämään vammaansa, joka vaikutti murtumalta. Siitä otettiin röntgenkuva, josta kävi ilmi, että vammasta olisi hyvä ottaa myös tietokonekuvat.
Lääkäri konsultoi asiasta kirurgia, joka kysyi potilaan nimen nähtyään, onko kyseessä somali. Kun vastaus oli kyllä, kirurgi tokaisi, että potilaan kipu ei välttämättä vaadi voimakasta kipulääkitystä eikä kuvantamista ole välttämätöntä jatkaa. Kirurgi ehdotti kipsihoitoa, mutta lääkäri kuitenkin teki jatkokuvaukset, jotka paljastuivat tarpeellisiksi. Potilaan hoito vaati kirurgiaa. Tämä on yksi monesta samankaltaisesta tapauksesta, jota kyseinen lääkäri on todistanut.
Miltei jokainen Ylen haastattelemista lääkäreistä kertoi, että ulkomaalaistaustaisten potilaiden kipua vähätellään ja ajatellaan, että heillä on tapana liioitella ja dramatisoida kipuaan.
Ilmiölle on olemassa termi: kulttuurikipu.
Ylen haastattelemat lääkärit kertoivat, että tummaihoisten ajatellaan olevan luonteeltaan syntyperäisiä suomalaisia dramaattisempia ja liioittelevan siksi kipua.
Sairaalaan tuotiin tappelussa päähän iskuja saanut maahanmuuttajataustainen henkilö. Hän ei pystynyt puhumaan tai liikkumaan ollenkaan. Olin ohjaamassa hänet pään kuvaukseen, mutta kollegat olivat sitä mieltä, että se ei ole tarpeen. Potilas vietiin kuvattavaksi vasta, kun sanoin, ettemme pohtisi asiaa, jos kyseessä olisi samassa tilassa oleva kantasuomalainen.
Sairaanhoitaja, kolmekymppinen, Häme
Useilla Ylen haastattelemilla lääkäreillä on havaintoja siitä, että kokenut kollega kysyy potilaan etnistä taustaa, kun mietitään hoitotoimenpiteitä. Lääkärit kokevat, että potilaan etninen tausta on useissa tilanteissa vaikuttanut päätöksiin jatkohoidosta tai siihen, miten halukkaita kokeneemmat lääkärit ovat tekemään lisätutkimuksia.
Ilmiön tunnistaa myös Oslossa työskentelevä lääkäri Jonne Juntura. Hän kertoo, että on tutkittu, että ulkomaalaistaustaisilla kestää pidempään saada kipulääkettä esimerkiksi päivystyksessä. Juntura on työskennellyt Helsingissä useassa psykiatrisen ja päihdehuollon yksikössä.
Olen kuullut tapauksista, joissa kantasuomalaisten hoito on priorisoitu maahanmuuttajan edelle, kun esimerkiksi vuodepaikkoja on ollut rajoitetusti tai hoitoonpääsyn kriteerit ovat muuten tiukat.
Lääkäri A, kolmekymppinen, pääkaupunkiseutu
Ennakkoluulojen kohteeksi eivät Anni Saukkolan mukaan jää pelkästään ulkomaalaistaustaiset ihmiset. Hän kertoo lääkärikunnassa olevan ihmisiä, joilla on ennakkoluuloja myös naisia, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä sekä ylipainoisia kohtaan.
– Olen todistanut seksistisiä puheita, naisten ulkonäköön liittyviä halventavia kommentteja ja meemejä, joihin liittyy vahvasti transfobia.
Lääkärien rasismi on Saukkolan mielestä erityisen tuomittavaa heidän yhteiskunnallisen asemansa vuoksi.
– Meidän vastuullamme on ihmisten terveys. He tulevat meidän luoksemme hädänalaisimmillaan, niin totta kai se merkitsee, onko lääkärillä rasistisia ajatuksia.
Romaneille naureskellaan
”Siellä varmaan romani riehuu taas puukon kanssa”, tokaisi vanhempi lääkäri herjaavaa termiä käyttäen, kun päivystykseen tuli hälytys vaaratilanteen merkiksi. Näin kertoo pääkaupunkiseudulla työskentelevä kolmekymppinen lääkäri.
Miltei kaikki Ylen haastattelemat lääkärit kertovat, että romaneihin suhtaudutaan terveydenhuollossa hyvin rasistisesti ja ennakkoluuloisesti. Ärtymystä herättää esimerkiksi se, että romanipotilaan luokse tulee paljon vierailijoita.
Romanit saavat välillä huonompaa hoitoa vain siksi, että ovat romaneja.
Lääkäri B, viisikymppinen, Itä-Suomi
Jopa vähän tiedostavampien lääkäreiden kohdalla on tietyllä tapaa hyväksyttyä ajatella, että romanit ovat ihan aiheetta täällä ja naureskella sille, kun koko suku pyörii sairaalassa.
Lääkäri C, kolmekymppinen, pääkaupunkiseutu
Yksi ylen haastattelemista lääkäreistä kokee, että romaneihin kohdistuva syrjintä ja ennakkoluulot ovat laajemmalti hyväksyttyjä kuin esimerkiksi muihin etnisiin ryhmiin kohdistuva rasismi.
N-sanaa kuulee kahvipöytäkeskusteluissa
Monien Ylen haastattelemien lääkäreiden mukaan n-sanaa kuulee edelleen yllättävän usein työpaikkojen kahvipöytäkeskusteluissa.
Lääkäreiden mukaan ennakkoluulot näkyvät esimerkiksi siinä, minkälaista hoitoa rodullistetuille potilaille annetaan tai miten heidät kohdataan. Heihin ei uskalleta koskea tai pyytää riisuutumaan hoitotilanteissa, koska ajatellaan uskonnon kieltävän sen. Myöskään ehkäisyvalmisteista ei uskalleta edes mahdollisena hoitomuotona.
Olen ollut todistamassa keskustelua viimeksi tänä syksynä, jossa lääkärit puolustavat sitä, miksi täytyy saada käyttää n-sanaa ja että on tyhmää, että Suomessa ollaan niin sensitiivisiä, ettei puhuta asioista niiden oikeilla nimillä.
Lääkäri D, kolmekymppinen, pääkaupunkiseutu
Kun Suomeen tuli muutama vuosi sitten paljon pakolaisia, kollegat vakavalla naamalla miettivät, pitääkö lapset alkaa viemään kouluun, etteivät pakolaiset raiskaa heitä.
Lääkäri B, viisikymppinen, Itä-Suomi
Jonne Juntura pitää tulkkauspalveluiden vähäistä käyttöä isona rakenteellisena ongelmana.
– Olen nähnyt ja kuullut useammasta tilanteesta, jossa henkilö joka ei puhu suomea, on vain ohjattu pois terveydenhuollon paikasta.
Yksi Ylen haastattelemista lääkäreistä kertoo, että monen suomea puhumattoman potilaan perussairaudet, kuten esimerkiksi diabetes, on hoidettu huonosti. Hänen mukaansa hoitoja aloitetaan niin, ettei potilas täysin ymmärrä, mitä hoidetaan, mistä hoidossa on kyse ja miten pitkään lääkitystä pitää jatkaa.
Esitetään muslimipotilaista tai arabeista mielipiteitä, jotka ovat todella stereotyyppisiä, negatiivisia ja herjaavia eivätkä mitenkään totuuteen pohjaavia – ja niiden kyseenalaistaminen nähdään isompana ongelmana kuin niiden esittäminen
Lääkäri A, kolmekymppinen, pääkaupunkiseutu
Helsingissä on Junturan mukaan tarjolla lähes ainoastaan puhelintulkkausta, jonka laatu on usein heikkoa. Haasteita on sekä tekniikassa, äänen laadussa sekä siinä, että tulkkien laatu on hyvin vaihtelevaa. Juntura kertoo, että akuutille mielialaosastolle tulkin saa paikalle hyvin harvoin.
Osaa lääkäreistä tulkin käyttö ärsyttää, koska se pidentää vastaanottoaikaa ja näin ollen hidastaa työtä.
Rasismiin ei uskalleta puuttua
Etenkään nuoret lääkärit eivät aina uskalla puuttua vanhempien lääkärien rasistisiin puheisiin, koska heillä on paljon valtaa vaikuttaa nuorempien uran etenemiseen.
Johtavana erikoisasiantuntijana hyvinvointialueella työskentelevän lääkäri Nico Vehmaksen mukaan lääkärien rasismi ei ole yhden erikoisalan ongelma vaan näkyy koko terveydenhuollossa.
Huolestuttavinta Vehmaksen mukaan on se, että iso osa lääkäreistä ei itse tunnista omia ennakkoluulojaan tai rasismiaan.
– Myös tiedostamaton rasismi saattaa heijastua siihen, miten eri taustaisia potilaita hoidetaan.
Lääkärien rasismi ja sen mahdolliset seuraukset jäävät Vehmaksen mukaan helposti piiloon, koska lääkärit tekevät töitä ja päätöksiä usein hyvin itsenäisesti.
– Lääkärin rasismilla on paljon suuremmat ja merkittävämmät seuraukset kuin sillä, jos esimerkiksi kaupan myyjä on rasistinen. Siksi siihen pitää suhtautua erityisellä tarkkuudella.
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen pitää rasistisia kannanottoja ikävinä ja tuomittavina ja toivoo, että rasismia saataisiin kitkettyä kaikista ammattiryhmistä. Hän ei usko, että rasismi on lääkärikunnassa erityisen iso ongelma.
Täsmennys 4.11.2023 kello 13.40: Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Janne Aaltosen näkemystä rasismin tuomittavuudesta on täydennetty.