Vesivoimayhtiö Kemijoki oy suunnittelee pumppuvoimalaa tekoaltaineen ja tunneleineen Ailangantunturiin Kemijärven lähelle. Kemijoki oy:n toimitusjohtajan Tuomas Timosen mukaan Ailangantunturi on sopivan lähellä Kemijärveä.
– Tietysti perusedellytys on korkeusero, noin 200 metriä, ja maastonmuodot, jotta mahdollisimman pienillä vaikutuksilla ympäristöön pystyttäisiin tekemään, Timonen sanoo.
Pumppuvoimala tarvitsee vesivarastokseen neliökilometrin kokoiseen tekoaltaan. Allasta suunnitellaan Timosen mukaan rakennettavaksi Ailangantunturissa sijaitsevaan Tunturilampi -nimiseen lampeen.
– Kyllä sitä pyritään hyödyntämään. Tunturilampea ja se ympärillä olevia huippuja tässä ruvetaan tutkimaan.
Tunturilampi on Maanmittauslaitoksen topografikartan mukaan nyt luonnontilaisena 250 metriä pitkä ja 150 metriä leveä.
Suunnitelmissa neljän kilometrin tunneli
Tunturissa olevaan altaaseen pumpattaisiin vettä Kemijärvestä. Sieltä vesi laskettaisiin 200 metriä alempana tunnelin alapäässä oleviin sähköä tuottaviin vesiturbiineihin.
Yhtiön mukaan korkeusero mahdollistaisi teholtaan ison kokoluokan eli 550 megawatin vesivoimalan.
Pumppausta varten louhittaisiin neljä kilometriä pitkä maanalainen vesitunneli Ailangantunturin ja Kemijärven välille. Tunneli olisi Timosen mukaan halkaisijaltaan noin kymmenen metriä.
Ailangantunturin pumppuvoimala maksaisi Kemijoki oy:n tiedotteen mukaan 600–800 miljoonaa euroa.
Pyhäsalmen pumppuvoimala kaatui rahapulaan, mistä Kemijoki löytää rahat?
Mistä Kemijoki oy:llä on rahaa jopa miljardia hipovaan investointiin? Timosen mukaan yhteiskunnallinen tarve tällaisille ratkaisuille on niin iso, että rahoitus on järjestettävissä.
– Euroopassa liikkuu paljon rahoitusta helposti saatavissa ja isoja hankkeita ympäri Eurooppaa on käynnissä. Viime vuonna käynnistyi lähes 2000 megawattia pumppuvoimaa ja sitä on merkittävissä määrin jo käytössä ja tarve kasvaa koko ajan, Kemijokiyhtiön Timonen sanoo.
Suomen aiemmat pumppuvoimalahankkeet ovat tyssänneet suunnitteluvaiheessa.
Viimeksi pumppuhankkeesta luopui EPV Energia, joka suunnitteli pumppuvoimalaa Pyhäsalmen vanhaan kaivoskuiluun. Yhtiön verkkosivujen mukaan luopumiseen pakotti ”investointi- ja rahoituskustannusten hurja nousu”.
Miten Kemijoki oy:n investointiympäristö poikkeaa Pyhäsalmen rauenneesta pumppuvoimahankkeesta?
– En tunne yhtään tämän (Pyhäsalmen) perusteita miksi he tästä luopuivat, että mahdotonta kommentoida.
Kemijoki oy:n pumppuvoimaloiden hankkkeessa puhutaan Timosen mukaan 2030-luvun eli ensi vuosikymmenen ratkaisuista.
– Mikä on rahoitus- ja investointitaso 20-luvun loppupuolella, 30-luvun alkupuolella niin sehän on vielä täysi arvoitus.
Voimayhtiön mukaan ympäristövaikutukset vähäiset
Ailangantunturin pumppuvoimalan ympäristövaikutusten selvitys pannaan vireille tänä vuonna.
– Vaikutus ympäristöön on varsin rajallinen, Timonen sanoo.
Kemijärven vesi on luokiteltu tilaluokkaan ”hyvä”. Voiko Kemijärvestä vettä edestakaisin liikuttava pumppuvoimala heikentää vesistön tilaa?
– Lähtökohta on, että sitä ei saa heikentää. Vesistön tilaa ei saa heikentää. Sen pitää säilyä hyvässä tilassa. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tutkitaan mitkä ratkaisut on, että sillä ei ole sellaisia vaikutuksia, mitkä heikentävät tilaa, Timonen sanoo.
Kemijoki oy suunnittelee useita pumppuvoimaloita tunneleineen ja tekoaltaineen Kemijoen vesistön varren vaaramaisemiin. Pitäisikö niiden yhteisvaikutus Kemijoen vesistön tilaan selvittää kerralla?
– Kyllä tässä on järkevä lähteä askel askeleelta ja tehdä kuntoon tämä yksi arviointi ja sitten katsotaan että miten sellainen yleensä tehdäänkään, Kemijoki oy:n Timonen sanoo.
Timosen mukaan Kemijoen vesistö on rakennettuna hyvässä tilassa. Sen sijaan valtioneuvosto luokitteli Kemijärven alapuolisen vesistön tilan taannoin vain tyydyttäväksi. Voimayhtiöt valittivat asiasta vaatien korkeinta hallinto-oikeutta muuttamaan luokitusta hyväksi. KHO hylkäsi valituksen maaliskuussa.
Voimayhtiöille vesistön tilaluokitus ”tyydyttävä” on hankala, koska se voi estää uudet vesirakennushankkeet, jos ne eivät paranna vesistön tilaa.