WASHINGTON Minulta on kysytty usein vapaa-ajalla, mikä on todellinen arvioni siitä, voiko Donald Trumpista tulla vielä presidentti.
Yleensä vastaan varovaisesti, että toimittajien tehtävä ei ole spekuloida tai ennustaa. Raportoimme sen, minkä tiedämme varmaksi.
Vaaleihin on tänä sunnuntaina aikaa vuosi, joten tietenkään niiden tulosta ei voi tietää. Vuodessa Yhdysvalloissa ja maailmassa ehtii tapahtua valtavasti, ja paljon voi muuttua. Yksittäinen massa-ampuminen saattaa saada nuoret äänestäjät liikkeelle ennen vaaleja, tai naisten oikeuksien raju heikentäminen voi vaikuttaa merkittävästi äänestystulokseen.
Juuri nyt kuitenkin näyttää siltä, että Trump on yllättävän vahvoilla. Siitäkin huolimatta, että Trumpia vastaan on nostettu useita syytteitä, hän on yrittänyt vallankaappausta, eikä häntä edes ole vielä virallisesti valittu republikaanien ehdokkaaksi.
Yhdysvaltojen kansa on äärimmäisen jakautunut, ja vaaleista on tulossa mitä todennäköisimmin vuoden 2020 uusinta. Niissä vaaleissa Biden voitti. Jos kaikki äänestäjät, jotka äänestivät silloin, äänestäisivät samalla tavalla, Biden voittaisi.
Lopulta vaalit ratkeavat siihen, ketkä äänestävät. Tähän taas vaikuttavat ennen kaikkea kolme seikkaa, joista voi sanoa paljon jo nyt: äänestyskäytännöt, ehdokkaat ja vaali-innostus.
Loppupeleissä väliä on ainoastaan vaa'ankieliosavaltioilla.
Yhdysvaltain vaalijärjestelmän takia ehdokas voi saada enemmän ääniä maanlaajuisesti, mutta silti hävitä vaalit. Vaalien voittaja määräytyy niin kutsutun valitsijajärjestelmän mukaan.
Voittaja on ehdokas, joka saa yli 270 valitsijaääntä. Jokaisella osavaltiolla on väkilukuun suhteutettu määrä valitsijamiehiä, ja kaikki äänet menevät osavaltiossa enemmän ääniä saaneelle ehdokkaalle, Mainea ja Nebraskaa lukuunottamatta.
Monen osavaltion voittaja on jo nyt tiedossa, sillä useat osavaltiot ovat vuodesta toiseen äänestäneet joko republikaaneja tai demokraatteja. Esimerkiksi Oklahoman valitsijaäänet ovat menneet republikaanien ehdokkaalle 1970-luvulta alkaen. Minnesota on äänestänyt lähes yhtä kauan demokraattia presidentiksi.
Vaalit ratkeavat siksi vain kourallisessa osavaltioita, joissa kilpailu on aidosti tiukkaa. Viime vaaleissa taisteltiin erityisesti kahdeksasta osavaltiosta: Pennsylvaniasta, Pohjois-Carolinasta, Floridasta, Georgiasta, Arizonasta, Nevadasta, Michiganista ja Wisconsinista.
Biden voitti vaalit, koska hän voitti Floridaa ja Pohjois-Carolinaa lukuun ottamatta kaikissa näissä osavaltioissa. Osassa hyvin niukasti - esimerkiksi Georgiassa ja Arizonassa Biden voitti Trumpin alle prosenttiyksiköllä äänistä, yhteensä vain reilun 20 000 äänen erolla.
Siksi on selvää, ettei Biden voisi voittaakseen hävitä yhtään ääntä, ja se on nykytilanteessa aika haaste.
Merkittävin ero viime vaaleihin verrattuna on se, että vuoden 2020 aikaan moni osavaltio oli tehnyt postitse äänestämisestä normaalia helpompaa pandemian takia.
Tämä johti merkittävään postiäänestyksen suosion pomppaamiseen. Kun vuosien 2016 ja 2018 vaaleissa vain noin neljännes äänesti postitse, vuonna 2020 yli 40 prosenttia äänesti näin. Postitse äänestämistä suosivat erityisesti Bidenin äänestäjät, osin koska demokraattiäänestäjät olivat republikaaneja varovaisempia koronan suhteen.
Postiäänestys helpotti äänestämistä merkittävästi ja oli rakenteellinen mahdollistaja sille, että äänestysaktiivisuus rikkoi ennätyksiä.
Tulevissa vaaleissa postiäänestyskäytännöt muuttuvat merkittävästi useissa osavaltioissa, mutta vaalien kannalta merkittävimmät muutokset tapahtuvat Arizonassa, Pennsylvaniassa ja Georgiassa. Näissä osavaltioissa postitse äänestäminen on ensi vaaleissa hiukan viime vaaleja hankalampaa.
Sekä republikaanit että demokraatit äänestävät postitse, joten äänestämisen vaikeuttaminen ei yksiselitteisesti iske kumpaankaan puolueeseen. Esimerkiksi Arizonassa jopa 80 prosenttia republikaaneista on äänestänyt osavaltiotason vaaleissa postitse.
Silti kaikki äänestystä vaikeuttavat säännöt huolestuttavat lähtökohtaisesti enemmän demokraatteja kuin republikaaneja. Kuten yksi arizonalainen republikaanianalyytikko sen taustahaastattelussa totesi: republikaanit äänestävät, satoi tai paistoi.
Demokraattiäänestäjät ovat epäluotettavampia. Siksi pienetkin muutokset äänestyslakeihin vaikuttavat ennemmin demokraattien kuin republikaanien äänestysaktiivisuuteen.
Tämä nähtiin esimerkiksi vuoden 2016 vaaleissa, jotka Donald Trump voitti niukoilla marginaaleilla muun muassa Wisconsinissa ja Michiganissa.
Vuosien 2012 ja 2016 presidentinvaalien välillä 14 osavaltiossa astui voimaan uusia äänestämistä rajoittavia lakeja. Yksi näistä osavaltioista oli Wisconsin, jossa annettujen äänten määrä laski selvästi vuonna 2016.
Vuoden 2020 vaalien jälkeen äänestyslakeja on muutettu tai ollaan parhaillaan muuttamassa kymmenissä osavaltioissa. Muutoksia on tehty myös vaalien kannalta merkittävissä osavaltioissa kuten Pennsylvaniassa ja Georgiassa.
Osa laeista hankaloittaa äänestämistä esimerkiksi rajoittamalla tai estämällä vuoden 2020 vaaleissa käytettyjen äänestyslipukkeen toimittamispaikkojen määrää. Toisaalta monessa osavaltiossa äänestämistä on myös helpotettu esimerkiksi laajentamalla ennakkoäänestysmahdollisuuksia paikan päällä vaalipaikoilla.
Lakien vaikutusta on hankala sanoa ennen vaaleja, sillä paljon riippuu esimerkiksi siitä, miten tieto uusista vaatimuksista saadaan perille äänestäjille. Se vaatii kansalaisjärjetöiltä ja puolueaktiiveilta jalkatyötä.
Mistä päästäänkin demokraattien suurimpaan ongelmaan: Biden ei lähtökohtaisesti ole ehdokas, joka villitsisi joukkoja edes oman puolueen sisällä.
CNN:n syksyllä julkaisemassa mielipidemittauksessa yli 80 prosenttia ensisijaisesti demokraatteja äänestävistä sanoi, että ei haluaisi nähdä Joe Bidenia toisella kaudella.
Biden saattaa siis hyvinkin menettää ääniä ensi vaaleissa, koska äänestäjät eivät yksinkertaisesti lähde liikkeelle, tai he äänestävät muita ehdokkaita.
Pienpuolueiden ehdokkaat eivät lähtökohtaisesti voi voittaa osavaltioita, mutta esimerkiksi itsenäisenä ehdokkaana vaaleihin suuntaava Robert Kennedy voi onnistua viemään Bidenilta joitain tuhansia ääniä.
Tiukkojen marginaalien osavaltioissa se sataisi Trumpin laariin, sillä Trumpin äänestäjät ovat Bidenin äänestäjiä uskollisempia. Kentällä olen havainnut, että Kennedyn tilaisuuksissa on lähinnä Bidenin entisiä äänestäjiä.
Vuoden 2020 vaaleissa moni äänesti Bidenia äänestääkseen Trumpia vastaan. Ensi vuoden kannalta isoin kysymys on se, löytyykö sama motivaatio uudestaan.
Trumpin oikeudenkäynnit saattavat muistuttaa demokraattiäänestäjiä siitä, mikä on vastassa.
Viime vuoden välivaaleissa aborttirajoitukset ja huoli Trumpin tukemista vaalikieltäjistä ajoi demokraatit vaaliuurnille, ja esimerkiksi Pennsylvaniassa ja Arizonassa demokraatit voittivat merkittävissä vaaleissa.
Niissä vaaleissa tosin Trump ei itse ollut vaalilipukkeella, joten kaikki Trumpin äänestäjät eivät äänestäneet.
Ennen vaaleja ehtii tapahtua paljon, mutta lopputulema on selvä. Biden ei ole niin vahvassa asemassa kuin istuvan presidentin olettaisi olevan, kun vastassa on Trump.
Kuuntele myös Politiikkaradio: Pitääkö Trumpin presidenttiehdokkuuteen varautua jo tosissaan?