Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Naton valmiusjoukkoihin tullaan osoittamaan pääosin reserviläisiä – Puolustusministeri: ”Osallistuminen pysyy toistaiseksi vapaaehtoisena”

Puolustusministeri Antti Häkkänen puhui maanpuolustuskurssin avajaisissa.

Yle lähettää suorana puolustusministerin ja Puolustusvoimien komentajan puheen maanpuolustuskurssin avajaisista.

Suomi tulee jatkossa osoittamaan Naton valmiusjoukkoihin pääasiassa reserviläisiä. Asiasta kertoi puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) maanpuolustuskurssin avajaisissa.

Suomen omakin puolustus perustuu koulutettuun reserviin. Naton valmiustehtävissä reserviläisten osallistuminen yhdistää Häkkäsen mukaan jatkossa vapaaehtoisuutta ja velvoittavuutta.

– Reserviläisten osallistuminen tehtäviin pysyy toistaiseksi vapaaehtoisena, Häkkänen sanoi.

Hän kuitenkin korosti, että osallistumisesta tulee velvoittavaa sen jälkeen, kun reserviläinen on ilmoittautunut Naton tehtäviin. Käytännössä valmiusjoukkojen tehtävänä on harjoitella kotimassa ja Naton yhteisharjoituksissa.

Tarpeen mukaan joukkoja lähetetään esimerkiksi kriisinhallintaoperaatioihin tai muihin Naton tehtäviin. Joukoilla tulee olla korkea lähtövalmius, joten niiden muodostamisen jälkeen vapaaehtoisuutta ei Häkkäsen mukaan enää voi reserviläisiltä kysyä.

Häkkäsen mukaan puolustusministeriössä valmistellaan parhaillaan mallia, joka sitoisi oikeudellisesti niitä reserviläisiä, jotka sitoutuvat valmiusjoukkoon. Toimintamalli saattaa vaatia lakimuutoksia.

Häkkänen uskoo, että vapaaehtoisia löytyy tehtäviin riittävästi.

Alkuvaiheessa Suomelle on kuitenkin Häkkäsen mukaan tarkoituksenmukaisinta osallistua meri- ja ilmavoimien operaatioihin, sillä kyseisissä aselajeissa kantahenkilökunnan osuus on suuri.

Kantahenkilökunnan osalta Häkkänen korosti, että Puolustusvoimiin ei saa muodostua erillistä ”natohenkilöstöä”, vaan mahdollisimman monen on saatava kokemusta Naton rakenteissa toimimisesta. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa Nato-tehtäviin osallistuminen ei kantahenkilöstön osalta perustu vapaaehtoisuuteen.

DCA-sopimus parantaa yhteistoimintaa

Häkkäsen mukaan nyt valmistunut sopimus Suomen ja Yhdysvaltojen välillä mahdollistaa Nato-joukkojen toiminnan Suomessa. Niin sanotussa DCA-sopimuksessa määritellään, missä yhdysvaltalaisjoukot voivat toimia, miten joukkojen maahantuloa järjestetään ja millainen juridinen asema amerikkalaissotilailla on Suomessa.

Maa-alueita ei siirry Yhdysvaltojen omistukseen, mutta joukoille voidaan osoittaa tiloja, joissa ne voivat säilyttää välineistöään.

Tämä oli päivittyvä uutisjuttu, johon on ensijulkaisun jälkeen lisätty tietoa.