Omakotiliiton tietojen mukaan EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivien neuvotteluissa oltaisiin luopumassa yksittäisten rakennusten korjausvaatimuksista.
– Komission, parlamentin ja neuvoston neuvotteluissa muotoilu on menossa sellaiseen suuntaan, että vaatimukset koskisivat kunkin jäsenmaan rakennuskantaa keskimäärin. Tekeillä olevan direktiivin vaatimukset eivät siis tulisi koskemaan suoraan jokaista rakennusta ja omakotitaloa, kertoo toiminnanjohtaja Marju Silander.
Lisäksi maat voisivat päättää itse, mihin rakennuksiin ja missä laajuudessa korjaustoimet kohdistettaisiin. Myös energiatodistusten Euroopan laajuisesta harmonisoinnista oltaisiin Omakotiliiton tietojen mukaan luopumassa ja todistukset olisivat jatkossakin voimassa 10 vuotta, kuten nykyisinkin.
– Jos direktiivi toteutuisi näin, remontit voisi tehdä asukkaan taloudellisen tilanteen, talon elinkaaren ja teknisten tarpeiden perusteella, Silander sanoo.
Myös Kiinteistöliitossa on samansuuntainen käsitys.
– Neuvotteluissa on ymmärtääkseni päästy osassa isoista kysymyksistä yhteisymmärrykseen. Nämä neuvottelut tuppaavat kuitenkin olemaan sen henkisiä, että ennen kuin kaikki on sovittu niin mitään ei ole sovittu, sanoo yhteiskuntasuhdepäällikkö Janne Salakka Kiinteistöliitosta.
Jos linja kuitenkin pitäisi, uhka pakkoremontista lievenisi myös kerrostalo- tai rivitaloyhtiöissä, mutta ei poistuisi.
– Ei sieltä nollapaperia ole tulossa eli kyllä sieltä sääntelyä tulee asumisen päästöjen vähentämiseksi. Jos vaikkapa tietty osuus rakennuskannasta pitää olla korjattuna tiettyyn vuoteen mennessä, niin kansallisella tasolla pitää sitten pohtia miten tavoitetaso saavutetaan, Salakka sanoo.
Sen sijaan julkisten rakennusten kuten päiväkotien ja koulujen kohdalla rakennusten energiatehokkuusdirektiivin sanamuodot ovat vielä auki.
– Myös meidän tietomme mukaan yksityiselle puolelle voisi tulla helpotuksia, mutta tarkoittaako se sitten sitä että tiukat velvoitteet jäävät julkiselle sektorille, Peltola sanoo.
Alkuperäistä ehdotusta pidettiin kunnissakin vaativana.
– Se tarkoittaisi pakkoremontteja ja varmaan myös pakkopurkuja. Kiinteistönpito vaikeutuisi, jos tulisi hyvin tiukkaa säätelyä, sanoo erityisasiantuntija Vesa Peltola Kuntaliitosta.