Kokkolan Nahka -tehdas aloitti viisi vuotta sitten eläinten puruluiden ja -tikkujen valmistuksen kakkosluokan hirvennahasta.
Taustalla oli pohdinta siitä, mitä nahoille voisi tehdä sen sijaan, että ne menevät biokaasulaitokseen.
Nyt liiketoimintajohtaja Mirva Örnberg kertoo kaikkien tehtaalle tulevien nahkojen menevän käyttöön.
Ykkösluokan tavarasta käsitellään monenväristä nahkaa.
– Hirven nahka on ekologinen materiaali, ja siinä on monia hienoja ominaisuuksia, siksi nahasta tehdään esimerkiksi terveysjalkineita, kertoo Örnberg.
Kokkolan Nahka kerää ja käsittelee vuosittain noin 60 000 nahkaa: hirven lisäksi valkohäntäpeuraa, hevosta ja nautaa. Nahkoja kerätään Suomesta ja Ruotsista.
Hirven nahasta tehty puruluu käy myös allergiselle koiralle
Kakkoslaadun nahasta valmistettavien koirien puruluiden tuotanto on kasvanut viidessä vuodessa neljään miljoonaan kappaleeseen. Rullattavan puruluun lisäksi valikoimissa on erilaisia lemmikkien purutikkuja ja makupaloja.
– Eläinruokamarkkina kasvaa kovasti, ja kilpailu on globaalia. Kokkolan Nahka kilpailee markkinoista ulkomaisia toimijoita vastaan, onneksi monet vastuulliset kuluttajat ovat löytäneet kotimaiset tuotteet kauppojen hyllyiltä, sanoo Örnberg.
Hirven nahka on ihanteellinen materiaali puruluiden valmistukseen, koska puruluut sopivat myös allergisille koirille. Lisäksi raaka-aine on antibioottivapaata ja vähärasvaista.
Käyttöön kelpaamaton osa haudataan
Hirven ruhosta jää silti vielä metsään paljon, vaikka vuota ja kruunu käytetään.
– Olisi kyllä suotavaa, että joku näitä sivuvirtoja hyödyntäisi, niin ei aina sinne kuoppaa tarvitsisi kaivaa, sanoo Örnberg.
Riistakeskuksen tietojen mukaan Suomessa kaadetaan metsästyskaudella vuosittain noin 100 000 sorkkaeläintä. Luku sisältää hirvet ja valkohäntäpeurat.
Jokilaakson metsästäjien jahtipäällikkö Håkan Bystedt Kokkolasta kertoo, että hirven ruhosta käytetään kaikki muu paitsi sorkat, luut ja jotkin sisäelimet.
– Jonkin verran luita menee hirvikoirien omistajille. Luut ovat niin kovia, että ne kestävät koiran järsiä viikkoja. Luut, jotka jäävät yli, kaivetaan monttuun muun paloittelujätteen mukana, sanoo Bystedt.
Sorkkaeläinten luita haudataan yhä paljon
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkija Anne Matilainen on hyvillään siitä, että esimerkiksi nahasta tehdään koiralle puruluita.
– Itsellä on naudalle allerginen koira, joka saa allergiareaktion, jos syö naudasta valmistettua puruluuta, kertoo Matilainen.
Hirven luita ja muuta paloittelusta syntyvää jätettä voisi käyttää teollisesti enemmän, jos vaan kuljetusketjut olisivat kunnossa, Matilainen sanoo.
Matilainen on huomannut nettikaupan kehittyneen niin, että koirille käypää leikkausjätettä liikkuu yhä enemmän nettikaupassa.
– Tämä on yksi tapa välittää koirille paloittelusta jääviä jämiä, Matilainen sanoo.
Hän harmittelee sitä, miten paljon sorkkaeläinten luita haudataan maahan, vaikka niille voisi olla käyttöä kotieläinten ja eläinten ruokateollisuudessa.
Karkean arvion mukaan esimerkiksi luita tulee noin 2–3 miljoonaa kiloa.
Kokkolan nahka on vuosikymmenten aikana rakentanut nahkojen saamiseksi verkoston metsästysseurojen kanssa.
– Metsästysseurat ovat tärkein yhteistyökumppani. Jaamme seuroille suolat ennen kaatokauden alkua ja haemme nahkoja sadoista eri paikoista ympäri maata. Otamme jatkuvasti uusia seuroja verkostoomme ja ostamme kaikkien kaadettujen hirvien nahat, kertoo Mirva Örnberg.
Tutkija helpottaisi lainsäädäntöä riistalihan käsittelyn osalta
Tutkija Anne Matilaisen mukaan hirviä ja valkohäntäpeuroja voisi käyttää enemmänkin sekä ihmisten että eläinten ruokatuotannossa.
Matilainen näkee sorkkaeläinten lihan ekologisena vaihtoehtona kasvatetun karjan rinnalla.
– Hirvi tai peura elää onnellisen elämän siihen asti, kun se metsästetään. Tämä voi olla vaihtoehtoinen liha sille ryhmälle, joka miettii eläin- ja ympäristöasioita, sanoo Matilainen
Hirven ja peuran liha nähdään jopa naudan veroisena juhlaruokana.
– Riistan tuonti suuressa määrin markkinoille on vaikeaa, koska se vaatii eläinlääkärin tarkastuksen. Lisäksi sen pitää olla ammattimaisesti leikattua ja kulkea kylmäketjussa oikein.
Matilainen pitää toimintaa haastavana metsästysseuroille ja peräänkuuluttaa kolmatta tahoa hoitamaan sitä ammattimaisesti elintarvikelain mukaisesti.
Matilainen kyseenalaistaa riskit, joita lainsäädännöllä on lihan käsittelyssä eliminoitu. Hän madaltaisi lainsäädännön rimaa teurastusvaatimusten osalta.
– Onko se niin kauhea riski, jos se hirvi menee kuitenkin syötäväksi metsästäjien kautta ilman, että lääkäri tarkastaa? Monet ravintolat ostavat lihaa suoraan metsästäjiltä, sanoo Matilainen.
