Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue pohjoisessa ja Pohjanmaan hyvinvointialue etelässä ovat suunnitelleet suuria supistuksia varsinkin Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen rajautuvissa kunnissa.
Esimerkiksi säästöesityksen mukaan Pietarsaaren ympärivuorokautinen päivystys muuttuisi ”auki iltaan asti”- muotoon viimeistään maaliskuun alkuun mennessä.
Pohjoisessa taas Pohde on leikkaamassa Kalajoella ja Oulaisissa tarjolla olevista terveyspalveluista.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Minna Korkiakoski-Västi kertoo, että jos leikkaukset ajavat väestöä etsimään palveluita Keski-Pohjanmaalta, siihen osataan varautua.
– Olemme seuranneet tilannetta. Haluamme tietysti huolehtia siitä, että jos meidän suuntaan potilasvirtaa tulee niin pystymme ottamaan heidät vastaan ja hoitaa.
Hän kuitenkin hillitsee pohdintoja. Kyse on vasta säästöesityksistä, joiden toteutuminen ei ole varmaa. Lisäksi viime kädessä erikoissairaanhoidossa päätöksen tekee potilas itse.
– Meillähän tälläkin hetkellä noin neljännes keskussairaalan potilaista tulee Soiten alueen ulkopuolelta. Eli tämä on meille hyvin normaalia elämää, että meillä on paljon Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan potilaita täällä keskussairaalassa. Budjetoinnissa lähdetään siitä, että nykyinen taso säilytetään.
Miljoonia Keski-Pohjanmaalle jo nyt
Pietarsaaren seudun kuntien asukkaille Keski-Pohjanmaa on tuttu asiointisuunta.
Esimerkiksi Pohjanmaan hyvinvointialue on tänäkin vuonna maksanut asukkaidensa hoidosta Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueelle 12,5 miljoonaa euroa, josta 400 000 euroa yhteispäivystyksen hoidosta. Luvut sisältävät noin 500 synnytystä, 700 leikkausta ja 10 000 hoitovuorokautta.
Tuoreimpien tietojen mukaan kaikkiaan Keski-Pohjanmaan keskussairaalan käynneistä viidennes ja hoitopäivistä 31 % tulee hyvinvointialueen ulkopuolelta. Synnytyksistä taas 63 % ja leikkauksista 28 % on alueen ulkopuolelta tulevien asiakkaiden hoitoa.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Korkiakoski-Västi toteaa, että pitkät perinteet asiointisuunnista selittävät suuren muualta tulevien asiakkaiden määrän.
– Siihen on pitkä perinne asiointisuunnasta. Me menemme sinne sairaalaan, missä minä ja perheeni ja isovanhempani ovat tottuneet käymään. Ja kun käydään sairaalassa, asioidaan muuallakin, esimerkiksi kaupoissa.
Keski-Pohjanmaalle muualta tulevien potilaiden määrä on hyvä asia. Siitä saadaan tuloja ja mittaluokkaa omalle toiminnalle.
– Se mahdollistaa keskussairaalan säilymisen tässä kokoluokassa. Me olemme Suomen pienin hyvinvointialue, mutta meillä ei ole Suomen pienin keskussairaala. Esimerkiksi meidän päivystyksemme säilymisen kannalta on todella tärkeää, että meillä on tämän verran potilaita.
Hyvinvointialueella on 68 000 asukasta, mutta keskussairaalan lähimmän päivystävän sairaalan potilasalue on 200 000 ihmistä. Soite on omaa aluettaan isompi toimija, kiteyttää Korkiakoski-Västi.
Henkilöstömäärää voidaan kasvattaa
Hyvinvointialuejohtajan mukaan potilasvirtoja seurataan nyt tarkasti. Jos määrät kasvavat ja hoidettavana on aiempaa enemmän väkeä, henkilöstömäärää on mahdollista lisätä.
– Tokihan meidän nykyinenkin henkilöstömäärämme ja tilat on mitoitettu sitä varten, että meillä noin 25 % potilaista tulee oman alueen ulkopuolelta. Sitä kapasiteettia pystymme jonkun verran vielä venyttämään tässä.
Korkiakoski-Västi tietää myös kokemuksesta, että aika usein muutostilanteessa väestö reagoi vahvasti muutokseen. Silloin saatetaan tehdä vahvoja periaateratkaisuja. Kun aikaa kuluu ja tilanne rauhoittuu, opitaan ehkä paremmin käyttämään myös oman hyvinvointialueen palveluita.