Työministeri Arto Satonen (kok.) on kutsunut työmarkkinajärjestöt tänään koolle keskustelemaan Suomen tulevasta suunnasta työmarkkinoilla.
Hallituksen tavoitteena on malli, jossa vientialat määrittäisivät palkankorotusten yleisen linjan kaikille aloille.
Ylen aamussa ja Ykkösaamussa vierailleet Akavan työmarkkinajohtaja Ville Kopra ja kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien tutkimusjohtaja Mika Juutinen näkivät ongelmia vientimallin kirjaamisessa lakiin.
Ville Kopran mukaan se tarkoittaisi käytännössä sitä, että ammattiliittojen mahdollisuutta sopia vapaasti omia työehtosopimuksia rajoitettaisiin merkittävällä tavalla, kun valtakunnansovittelija kahlittaisiin yleiseen, vientiteollisuuden määrittämään palkkalinjaan.
– Käytännössä se tarkoittaisi lopulta sitä, että jos palkankorotuksissa noudatettaisiin tätä viennin linjaa, niin esimerkiksi julkisella sektorilla jäätäisiin jälkeen palkkakehityksessä. Se tavallaan betonoisi miesten ja naisten väliset palkkaerot jatkossa, Kopra totesi.
Mika Juutinen huomautti, että tähänkin saakka Suomessa on puolin ja toisin koordinoimalla pitkälti menty siihen, että vientiteollisuuden taso on se taso mitä noudatetaan muillakin aloilla. Vientimallin kirjaamista lakiin Juutinen ei kuitenkaan täysin allekirjoita.
– Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien mielestäkään tämä lakiin kirjaaminen ei ole se optimaalisin tapa tätä asiaa hoitaa. Kyllä me näemme että jonkinlaista toimialakohtaista joustoa ajoittain täytyy sallia, Juutinen sanoi.
Valtakunnansovittelijan rooli muuttuisi
Juutinen jakoi osittain ajatuksen Kopran kanssa vientimallin mahdollisesta vaikutuksesta sopimusneuvotteluihin.
– Se on totta että tällä aiotulla lakikirjauksella sovittelijan käsiä ehkä jonkin verran kahlitaan, mutta täytyy tietysti muistaa että eihän tämä lakikaan estä sitä, etteivätkö osapuolet sitten keskenään sopimalla pysty tekemään mitä vain. Mutta sovittelijan kautta se menisi näin, että sovittelijan kädet olisi ehkä enemmän sidottu, Juutinen arvioi.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että laissa työriitojen sovittelusta säädetään, että palkantarkastusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella.
Kopra näkee, että vientimallia koskeva lakimuutos muuttaisi merkittävästi valtakunnansovittelijan roolia.
– Kyllähän se käytännössä muuttuisi kutakuinkin tarpeettomaksi, Kopra toteaa.
Kopran mukaan lakimuutos jouduttaisiin huomioimaan jo sopimusneuvotteluissa ja se vaikuttaisi osapuolten väliseen valtatasapainoon.
Toiveena muut ratkaisut kuin yleislakko
Palkansaajajärjestöjen poliittiset työtaistelutoimet hallituksen työmarkkinauudistuksia vastaan ovat jatkuneet tänään.
Vuorokauden mittaiset työnseisaukset alkoivat eilen Pohjois-Suomessa ja laajenivat tänään Varsinais-Suomeen.
Ville Kopra näki että lakot ovat osoitus siitä että jännitteet työmarkkinoilla kasvavat. Hän peräänkuulutti hallituksen reagointia lakkojen syihin.
– Hallituksella on iso harkinta edessä, että halutaanko näihin huoliin vastata vai jatketaanko pelkästään hallitusohjelman viitoittamalla tiellä. Olisi tärkeää kuunnella ja kuulla ja vastata myös näihin palkansaajien ihan oikeutettuihin huoliin työelämäreformeissa, Kopra sanoi.
Helsingin Sanomat uutisoi viime viikolla, että SAK ja sen jäsenliitot valmistelisivat alkuvuoteen laajempaa yleislakkoa.
Ville Kopran mukaan Akava toivoisi ensisijaisesti muita ratkaisuja käytettäväksi vaikuttamiskeinoina.
– Me Akavassa toivoisimme vielä, että tässä etsittäisiin yhteisiä ratkaisuja ja meidän mielestämme tähän on vielä kaikki mahdollisuudet yhdessä miettiä että miten asioissa päästäisiin eteenpäin ja estää se, että kohti talvea mentäisiin tällaiseen lisääntyvään jännittyneisyyden kierteeseen, Kopra totesi.
Mika Juutinen kiinnitti huomion Suomen talouden näkymiin, jossa siintää taantuman mahdollisuus, ja mahdollisen yleislakon vaikutuksen tuossa tilanteessa.
– Kyllä tällä sitten vahingoitetaan taloutta, ainakin lyhyellä aikavälillä, Juutinen arvioi.
Kuuntele koko haastattelu Ykkösaamusta:
