Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Työvoimapulasta pitkään kärsineellä varhaiskasvatusalalla työskentelee yhä enemmän lastenhoitajia, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi tai heillä ei ole täydellistä suomen kielen taitoa. Näin kerrotaan esimerkiksi Espoon ja Vantaan kaupungeista.
Pääsyvaatimuksena on kuitenkin se, että suomen tai ruotsin kielellä selviää arjen työssä.
Millaisia kokemuksia sinulla on lapsesi hoitajista tai esimerkiksi koulunkäynnin ohjaajista, joiden äidinkieli on jokin muu kuin lapsen oma äidinkieli?
Oletko itse varhaiskasvatuksen ammattilainen? Millaisia kokemuksia sinulla on työyhteisössä ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä tai työskenteletkö itse lasten parissa ja onko äidinkielesi jokin muu kuin suomi tai ruotsi?
Vastaa alla olevaan lomakkeen kysymyksiin. Teemme aiheesta juttua. Vastauksia käytetään luottamuksellisesti vain journalistisiin tarkoituksiin.
Jutusta poistettu virke 16.11.2023 kello 13:45: Työvoimapulasta pitkään kärsineellä varhaiskasvatusalalla työskentelee yhä enemmän lastenhoitajia, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi, kerrotaan pääkaupunkiseudulle työntekijöitä välittävästä henkilöstöpalveluyhtiö Seuresta.
Se on korvattu virkkeellä: Työvoimapulasta pitkään kärsineellä varhaiskasvatusalalla työskentelee yhä enemmän lastenhoitajia, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi tai heillä ei ole täydellistä suomen kielen taitoa. Näin kerrotaan esimerkiksi Espoon ja Vantaan kaupungeista.
Henkilöstöpalveluyhtiö Seure ei tilastoi työntekijöidensä äidinkieltä.
Juttua koskeva korjausmerkintä päivitetty samaan aikaan.