Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Korkeakoulutettujen enemmistöt ovat harvassa, mutta niin ovat myös superrikkaiden asuinalueet. Valtaosassa suomalaisista naapurustoista ei juurikaan asu ulkomaalaistaustaisia.
Suomi on monella mittarilla mitattuna yhä hyvin tasainen etelästä pohjoiseen ja lännestä itään: esimerkiksi koulutus ja tulotaso ovat paikkakunnasta riippumatta melko samalla tasolla.
Erojakin löytyy – esimerkiksi työttömät ja eläkeikäiset keskittyvät itään ja pohjoiseen.
Teimme postinumeroalueiden perusteella kuusi karttaa suomalaisista: alta löydät alueet kuvattuna enemmistön koulutuksen, työttömyyden, mediaanitulon, ulkomaalaistaustaisuuden, eläkeläisten määrän ja nuorten määrän perusteella.
Kartat kertovat tilastofaktaa, mutta silti lukujen taakse kannattaa kurkistaa. Esimerkiksi pinta-alaltaan isot alueet voivat korostua ääripäissä, koska alueilla asuu vähän ihmisiä, joiden pohjalta tilastot tehdään.
Jos tämän saman kartan olisi tehnyt 20–30 vuotta sitten, olisi vielä enemmän alueita, joissa peruskoulu olisi yleisin koulutusaste, aluekehitystä seuraavan MDI:n asiantuntija Rasmus Aro huomauttaa.
– Nyt peruskoulu on yleisin koulutusaste enää syrjäisillä alueilla tai mahdollisesti alueilla, joissa on vähän asukkaita. Koulutustaso ja koulutuksen merkitys ovat nousseet kaikkialla Suomessa.
Korkeakoulutettuja asuu eniten Helsingin ja Espoon postinumeroalueilla. Muissa isoissa kaupungeissa on vain yksittäisiä alueita, joissa korkeakoulutetut ovat enemmistönä.
Voikin sanoa, että korkeakoulutetut keskittyvät pääkaupunkiseudulle työmarkkinoiden takia: siellä on paljon työpaikkoja, joissa vaaditaan korkeakoulutason osaamista. Samoin nuoret aikuiset nostavat korkeakoulutettujen osuutta, koska nuorempien ikäpolvien koulutustaso on keskimäärin korkeampi kuin vanhemmilla.
Nuoret, alle kolmekymppiset, ovat keskittyneet paljolti länsirannikolle, kaupunkeihin ja Ahvenanmaalle.
Nuorten osuus länsirannikolla kertoo myös Suomen uskontomaantieteestä, Rasmus Aro sanoo.
– Oulusta Kokkolaan yltävällä alueella vanhoillislestadiolaisia on enemmän kuin muualla Suomessa. Vanhoillislestadiolaisissa perheissä lapsia on perinteisesti paljon, mikä nuorentaa väestöä huomattavasti.
Silmään pistää myös Lappi ja sieltä erottuvat alueet, mitkä selittyvät matkailussa työtä tekevillä nuorilla aikuisilla, Aro jatkaa.
Nuorten ikäluokka pienenee vuosi vuodelta niillä alueilla, joista nuoret aikuiset muuttavat pois. He harvemmin palaavat perheen kanssa enää takaisin, joten iäkkäät alueet vanhenevat entisestään.
Suomessa on kartan perusteella kokonaisia kuntia, joissa on erittäin vähän tai ei lainkaan ulkomaalaistaustaisia asukkaita.
Kartta näyttää myös sen, että Suomen väestö kasvaa ainoastaan maahanmuuton ansiosta, Aro huomauttaa.
– Alueet, joissa ulkomaalaistaustaisten osuus on korkea, ovat myös niitä alueita, joissa väestö tällä hetkellä kasvaa.
Kaupungeissa ulkomaalaistaustaiset ovat keskittyneet monesti samoihin naapurustoihin.
– Suomessa ei vielä välttämättä ole kaikkia segregaatioon [eriytymiseen] liittyviä negatiivisia lieveilmiöitä, mutta nyt pitäisi toimia, ettei niitä tulisikaan, Aro sanoo.
Kartalla isot kaupungit erottuvat alueina, joissa eläkeläisiä on vähemmän kuin muualla.
Eläkeläiset eivät kuitenkaan päämäärätietoisesti hakeudu eläkepäivillään maaseudulle, päinvastoin. Eläkeläiset muuttavat hyvin vähän. Kartta eläkeläisten määrästä kertoo tarinaa Suomen kaupungistumisesta ja eriytyneestä aluekehityksestä, Aro sanoo.
– Alueilla, joissa eläkeikäisen väestön osuus on erittäin korkea, väestö vähenee erittäin voimakkaasti tulevina vuosikymmeninä ihan yksinkertaisesti kuolleisuuden takia.
Rannikko-Suomen ja Itä-Suomen välillä on työttömyydessä valtava ero, ja se tulee mitä luultavimmin kasvamaan, Aro ennustaa.
– Kartassa nyt olevat tiedot ovat vuodelta 2021. Kartta muuttuu vielä synkemmän väriseksi vuoden 2022 tiedoilla, kun Venäjän rajalle on laskeutunut rautaesirippu.
– Itä-Suomi kärsii siitä, että rajanaapurina on Venäjä eikä Ruotsi.
Työttömyys korostuu myös niin sanotuissa keskuskaupungeissa, kuten Turussa. Ympärillä on kehyskuntia, joissa moni asuu pientaloissa tai isohkoissa omakotitaloissa. Niiden ostaminen on vaatinut sitä, että olet töissä ja saat lainaa, Aro selventää.
Työttömyyttä myös niin sanotusti siirtyy keskuskaupunkeihin, kun seudun nuoret muuttavat omilleen useimmiten lähistöllä olevaan kaupunkiin, ja voivat olla jonkin aikaa työttöminä, Aro sanoo.
Suurin osa Suomesta on keskiluokkaista, eikä valtavia eroja tulotasossa ole.
Hyvätuloiset asuvat keskimääräisesti kaupungeissa ja niiden liepeillä, mikä selittyy ainakin sillä, että kaupungeissa on korkeakoulutettujen työpaikkoja.
On myös alueita, joissa paremmat tulot ovat kaupunkien ympärillä kuin donitsina. Näin on esimerkiksi Tampereella ja Turussa, joissa opiskelijoiden iso määrä laskee myös tulotasoa.
Suomessa ei kuitenkaan ole esimerkiksi Yhdysvaltain kaltaisia valtavia tuloeroja.
– Hyvinvointivaltioprojekti on onnistunut. Vaikka yksittäisiä erottuvia alueita on, rajua jakaumaa ei ole, Rasmus Aro sanoo.
Kaiken kaikkiaan postinumeroalueet toki kertovat Suomesta monella tavalla tarkemmin ja paremmin kuin kuntien tai hyvinvointialueiden tarkkailu, Aro summaa.
Alla olevalla postinumerokoneella voit tutkia omaa naapurustoasi. Koneessa on 26 väestöön liittyvää muuttujaa: esimerkiksi keski-ikä, kotitalouden koko, koulutustausta ja kieli.
Syöttämällä koneeseen oman postinumerosi tai alueesi tiedot voit verrata alueesi väestötietoja naapurustoosi, omaan kuntaasi, maakuntaasi ja Suomeen. Tiedot ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne ovat tuoreimmat saatavilla olevat. Syntyperään ja kieleen liittyvät tiedot ovat vuodelta 2022. Koneen muut tiedot ovat vuodelta 2021.
Jutun kartoista korjattu 16.11. kello 09 postinumeroalueen 89840 nimi Ylä-Vuokki Yli-Vuokiksi.