Suomen suurin hyvinvointialue eli Pirkanmaan hyvinvointialue aloitti syyskuussa isot yhteistoimintaneuvottelut. Yt-neuvottelut päättyivät erimielisinä viikko sitten. Yt-neuvottelut koskivat koko henkilöstöä eli noin 20 000 ihmistä.
Pirkanmaan hyvinvointialue kertoi yt-neuvottelujen tuloksesta tänään keskiviikkona järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Tässä vaiheessa ei ole tulossa lomautuksia, eikä juurikaan irtisanomisia. Säästöjä haetaan sen sijaan ostopalveluista ja palveluverkon supistamisesta.
Aluehallitus päättää neuvotteluiden tuloksesta maanantaina 20. marraskuuta.
Syynä rahapula
Pirkanmaan hyvinvointialueen tilit ovat näillä näkymin 95 miljoonaa miinuksella vuoden lopussa. Neuvottelujen tavoitteena oli vähentää pysyvästi kuluja 42 miljoonaa euroa jo ensi vuonna.
240 henkilötyövuoden vähennykset on tarkoitus toteuttaa ilman lomautuksia ja pääosin ilman irtisanomisia. Tämä vastaa noin 12 miljoonaa euroa.
– Irtisanomisiakin joudutaan toteuttamaan. Välitöntä potilas- tai asiakastyötä tekeviä ei lähtökohtaisesti esitetä irtisanottavaksi, mutta työtehtävät ja työnteon paikka voivat vaihtua, konsernipalvelujohtaja Juhani Sand sanoo.
Jos henkilö kieltäytyy ottamasta vastaan hänelle tarjottua uutta työtä, hänet voidaan irtisanoa.
Vähennyksistä arviolta 60 henkilötyövuotta kohdentuisi johtamis- ja asiantuntijapalveluihin. Asiakaspalvelujen, ICT-palvelujen ja asiantuntijapalvelujen ostoja vähennettäisiin kaikkiaan noin 24 miljoonaa euroa. Lisäksi esitetään, että hyvinvointialueen toimitiloja vähennetään.
Säästö johtamisesta on hyvinvointialuejohtaja Marina Erholan mukaan suuri määrä suhteutettuna säästöjen kokonaismäärään.
Tämä tarkoittaa monien johtajien siirtymistä suorittavaan työhön.
– Kaikki eivät mahdollisesti halua, ja heille tulee eteen mahdollisesti työnantajan vaihto.
Tarkoitus on myös säästää esimerkiksi vuodeosaston rutiininomaisesta siivouksesta viikonloppuisin.
Tällaisia muutoksia palveluverkkoon
Keskeinen osa säästöjä on palvelujen uudelleenorganisointi. Tämä tarkoittaa sitä, että osa kunnista menettää totuttuja terveysasemia tai vuodeosastoja.
Potilaat siirretään toisen kunnan vuodeosastolle, ja siellä potilasmäärä taas kasvaa. Työntekijöiden työmatka voi pidentyä.
Kuhmoisten ja Ikaalisten lähisairaaloiden vuodeosastoja esitetään lakkautettaviksi. Rauhaniemen sairaalan toiminta lakkaisi huhtikuun loppuun mennessä. Myös Ruoveden vuodeosastoa esitetään lakkautettavaksi. Pelkästään liikkuvia palveluita olisi Kurussa, Luopioisissa ja Punkalaitumella.
Valkeakosken päivystys ei olisi öisin auki enää ensi kesästä lähtien.
Mänttä-Vilppulan vuodeosastoa ei sen sijaan lakkauteta tässä vaiheessa eikä aikuispsykiatrian vuodeosastoa siirretä Sastamalasta. Niin ikään Oriveden ja Pirkkalan vuodeosastojen toimintaa jatkettaisiin.
Aluehallitukselle on tehty esitys, että laajan palvelun kampusasemat sijaitsevat jatkossa Tampereen Hatanpäällä, Sastamalassa ja Valkeakoskella.
Sote-asemia olisi jatkossa Akaassa, Hämeenkyrössä, Kangasalla, Lempäälässä, Nokialla, Mänttä-Vilppulassa, Parkanossa, Pirkkalassa, Orivedellä, Virroilla, Ylöjärvellä ja Tampereella Hervannassa, Lielahdessa, Linnainmaalla, Tammelakeskuksessa, Tesomalla ja Tipotiellä.
Kiirevastaanottoja on jatkossakin monissa kunnissa, ja aukioloaika näissä vaihtelee.
Ammattiliitot kritisoivat
Hoitajien ammattijärjestöt Super ja Tehy arvostelivat muutoksia heti tuoreeltaan. Superin Pirkanmaan hyvinvointialueen pääluottamusmies Anu Valkama sanoo, että säästöt lisäävät henkilöstön kuormitusta, kun palveluita lakkautetaan.
Lakkauttamiset kohdistuvat etenkin Pirkanmaan reuna-alueille.
Tehyn Pirkanmaan hyvinvointialueen pääluottamusmies Kimmo Mäkelä sanoo, ettei monilla työntekijällä ole mahdollisuutta siirtyä työskentelemään kauas omasta kodista ja lasten hoitopaikoista. Mäkelän mukaan muutos vaikuttaa siten hoitajien saatavuuteen.