Alma, 6, ja Albin, 8, Lajusta väsyttää aamuisin. Sisarusten on herättävä kello 6.30, sillä heidän koulumatkansa kestää tunnin.
Koulukuljetusten matka-ajat ovat pidentyneet Suomessa entisestään viime vuosina. Asia selviää aluehallintovirastojen tekemistä arvioinneista.
Alman ja Albinin tapaan herätyskello soi varhain lukuisissa muissa suomalaisperheissä. Suomessa oli aluehallintovirastojen tuoreimpien tietojen mukaan vuonna 2021 noin 110 000 koulukuljetuksen piirissä olevaa oppilasta. Tämä on noin viidennes kaikista koululaisista.
Suurin osa kuljetusoppilaista kulkee kouluun alle 20 kilometriä, ja useimmiten päivittäinen matka-aika kestää tunnista 2,5 tuntiin.
Savonlinnan Otavanniemessä asuvat Lajusen alakoululaiset kulkevat 12 kilometrin koulumatkan taksilla. Matka-aikaan lasketaan myös odotusaika perillä.
Pitkäksi venyvät päivät väsyttävät lapsia.
– Sitten vasta kun pitäisi mennä nukkumaan, niin tulee kaikki leikit mieleen, Albin sanoo.
Lain mukaan oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen, jos koulumatka on yli viisi kilometriä pitkä. Päivittäinen matka-aika saa olla alakouluikäisille enimmillään 2,5 tuntia ja yläkouluikäisille kolme tuntia.
Lasten isä Timo Lajunen on huolissaan neljän lapsensa koulumatkoista. Alakouluikäiset lapset matkaavat päivittäin noin kaksi tuntia, ja yläkoulua käyvät lapset pisimmillään yli kolme tuntia.
– Sen ei pitäisi olla tavoitetila, Lajunen sanoo.
Lajunen pohtii luottamustehtävissään koulukuljetuksia myös muiden perheiden osalta, sillä hän istuu Savonlinnan kaupunginvaltuustossa ja sivistyslautakunnassa keskustan sitoutumattomana jäsenenä.
Lapissa on maan lyhimmät matka-ajat
Erityisesti säästösyistä tehdyt koulujen lakkauttamiset ovat pidentäneet matka-aikoja. Suomessa on lakkautettu viimeisen 30 vuoden aikana yli puolet peruskouluista.
Alakoululaisten pisimmät matka-ajat olivat vuonna 2021 Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella.
Lapissa koulukuljetukset taas olivat kilometreissä maan pisimmät mutta samalla matka-ajaltaan lyhimmät.
Eniten koulukuljetuksessa olevia oppilaita on maaseutumaisissa kunnissa. Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola kertoo, että maaseutukoulut eli niin sanotut kyläkoulut ovat jo lähes kokonaan hävitetty maassa.
Lehtola peräänkuuluttaa, että koulujen lakkautuksissa otettaisiin huomioon myös se, että kaikille lapsille säilyisi kohtuullinen koulumatka-aika.
– Erittäin aggressiivinen lakkauttaminen ei ole riittänyt maaseutulasten kohteluun, vaan sen lisäksi koulukuljetusjärjestely on toteutettu niin, että jopa lasten ihmisarvo on mielestäni jo vähän kyseenalainen. Lapsia käsitellään vähän kuin objekteja.
Matkoja pidentävät myös säästösyistä tehdyt kuljetusreitit, jotka voivat kierrellä pitkiä matkoja ennen koululle saapumista. Kuljetuskustannukset ovat nousseet valtakunnallisesti, vaikka kuljetusoppilaiden määrä on hieman laskenut.
Alman ja Albinin lähikoulu on lakkautusuhan alla
Säästöjä haetaan myös eteläsavolaisessa Savonlinnassa.
Maanantaina Savonlinnan kaupunginvaltuusto päätti, että Kallislahden koulu lakkautetaan kuluvan lukuvuoden jälkeen. Se tarkoittaa, että ensi syksynä 1.- ja 2.-luokkalaisten Alman ja Albinin koulumatka voi pidentyä entisestään noin 25 kilometriin.
Sisarukset eivät ole innoissaan muutoksesta, koska jo nyt tekisi mieli nukkua aamuisin myöhempään.
– Ei tunnu kivalta, kun päivät ja taksimatkatkin vaan pidentyvät, Albin Lajunen sanoo.
Timo Lajusen mukaan kaupungin sivistyslautakunnassa suuri enemmistö on kyläkoulujen säilyttämisen kannalta.
– Minkä takia säästöt pitäisi saada aina ensimmäisenä sieltä, missä vaikutukset lapsille ja perheille on kaikista ikävimmät? Tuntuu, että kyse on enemmän politiikasta kuin lasten hyvinvoinnista.