Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Ovimiehenä työskentelevä Ralf West valmistautuu jo pikkujoulukauden seksuaaliseen häirintään: ”Pahin aika vuodesta”

Ravintoloitsijan mielestä olisi todella ikävää, jos ravintolatyöntekijät joutuisivat ennen työvuoroa jotenkin erityisesti varautumaan tai valmistautumaan häirintään.

Kolme neljästä ravintolatyöntekijästä on kokenut seksuaalista häirintää työssään. Video: Jarkko Heikkinen / Yle

Vaasalainen ravintolapäällikkö Christa Aarnio-Haavisto tietää, että pikkujoulukaudella moni ravintolatyöntekijä törmää seksuaaliseen häirintään tavallista useammin.

– On kosketeltu, haukuttu, kisuteltu, vihellelty ja sormia napsuteltu. Näitä aivan klassisia tapauksia, joita valitettavasti ei pitäisi olla olemassakaan, hän kertoo kokemuksistaan.

Ravintola-alalla 12 vuotta eri tehtävissä työskennellyt Aarnio-Haavisto uskoo pikkujoulukauden ongelmien johtuvan alkoholin lisäksi siitä, että asiakkaina on paljon ihmisiä, jotka käyvät ravintoloissa harvoin.

Christa Aarnio-Haavisto
Christa Aarnio-Haavisto on 12 vuoden työuransa aikana oppinut sanomaan tiukastikin, kun joku on häirinnyt häntä seksuaalisesti. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

– Sitten vähän lähtee homma käsistä, eikä osata kontrolloida itseä, Aarnio-Haavisto sanoo.

Järjestyksenvalvojana 14 vuotta työskennellyt Ralf West toteaa suoraan, että pikkujoulukausi on pahin aika vuodesta. Seksuaalisesta häirinnästä hän on saanut osakseen lähinnä ehdottelua.

– On vähän ilmaista viinaa, ja sitten lähtee mopo käsistä, West sanoo.

Asiakas on sanonut että jälkiruoaksi hän haluaisi minut, toiste on kyselty milloin pääsen töistä kotiin.

Nainen, Rovaniemi

Ilmiö on tunnistettu myös Palvelualojen ammattiliitossa PAMissa. Työympäristöasiantuntija Erika Kähärän mukaan työntekijät alalla tietävät, että pikkujoulukaudella seksuaalista häirintää on taas tulossa.

Yle kysyi netissä ravintola-alan työntekijöiden kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä. Tässä jutussa olevat lainaukset on poimittu niiden joukosta. Toimitus on tarkistanut kirjoittajien henkilöllisyyden.

Kolme neljästä tarjoilijasta kokenut häirintää

PAM on selvittänyt jäsentensä kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä viimeksi vuonna 2020. Ravintola-alalla kysely koski tarjoilijoita.

Kähärän mukaan ei ole merkkejä siitä, että ravintolatyöntekijöiden kokema seksuaalinen häirintä olisi vähentynyt.

Tarjoilijoista 75 prosenttia kertoi kokeneensa häirintää työssään. Vuoden 2015 kyselyssä osuus oli 61 prosenttia.

Seitsemän prosenttia tarjoilijoista kertoi kohtaavansa seksuaalista häirintää jokaisessa työvuorossaan tai päivittäin.

Yli puolet koetusta häirinnästä oli sanallista.

Häirintään ei erityisesti varauduta

Tilastojen ja kokemusten valossa häirintää siis tapahtuu. Samaa sanovat myös kymmenen Ylelle kokemuksiaan kertonutta ravintola-alan ammattilaista.

Palvelualojen ammattiliiton Erika Kähärä muistuttaa, että kenenkään työhön ei todellakaan kuulu tulla seksuaalisesti häirityksi.

– Kaikkein pahinta tilanteelle on, jos ravintolatyöntekijät hyväksyvät seksuaalisen häirinnän osana työtä.

Naiset tulee liian lähelle ja koskevat. On käyty myös kiinni konehuoneeseen.

Mies, Kerava

Samaa mieltä on vaasalaisen ravintola-alan perheyrityksen yrittäjä Susanna Tuohiniemi.

Hän ei ole työskennellyt asiakaspalvelutyössä vuosiin, mutta tietää aiemman kokemuksensa ja työntekijöidensä kautta, että seksuaalista häirintää tapahtuu.

Tuohiniemen mielestä olisi todella ikävää, jos ravintolatyöntekijät joutuisivat ennen työvuoroa jotenkin erityisesti varautumaan tai valmistautumaan seksuaaliseen häirintään.

Häirintään voi kuitenkin törmätä työssä milloin tahansa. Siksi Tuohiniemikin kertoo jo palkkaustilanteessa nuorille aiempaa enemmän häirintään liittyvistä asioista: mitä saa tapahtua ja mitä ei missään nimessä saa tapahtua.

– Kerron myös, miten toimia, jos jossain mennään rajojen yli, Tuohiniemi kertoo.

Kaikki juhlat ja juhlapäivät lisäävät tyhmää käytöstä. Etenkin, jos liikutaan ryhmänä. Ei varauduta sen kummemmin kuin omalla ammattitaidolla.

Nainen, Lappeenranta

Ravintolan ovella ja narikassa työskentelevän Westin mukaan järjestyksenvalvojan pitää osata lukea tilanteita ja torjua niitä jo etukäteen verbaalisesti.

– Muutaman kerran on tullut sanottua tavallista jämäkämmin, että nyt olisi varmaan hyvä hetki lopettaa, hän sanoo.

Ralf West järjestyksenvalvoja
Järjestyksenvalvoja Ralf West ennakoi mahdollisia seksuaalisen häirinnän tilanteita ja torjuu ne jo etukäteen verbaalisesti. Kuva: Juha Lahti

West kertoo, ettei ole ikinä joutunut poistamaan asiakasta ravintolasta sen vuoksi, että työntekijöitä olisi häiritty.

– Muiden asiakkaiden kokeman seksuaalisen häirinnän vuoksi joutuu kyllä poistamaan, hän sanoo.

Mikä avuksi?

Ravintolat tekevät itse toimintaohjeensa häirintätilanteiden varalle.

PAMin mukaan ohjeista pitäisi selvitä ainakin se, milloin asiakkaan käytöksestä on lupa huomauttaa ja jopa kieltäytyä palvelemasta tätä, jos käytös ei muutu.

– Viestin täytyisi tulla niin vahvana, että työntekijät ymmärtävät, että heillä on oikeasti oikeus suojella itseään myös silloin, kun työnantajan edustaja ei ole paikalla, Kähärä sanoo.

Kähärän mukaan ravintolat päättävät itse linjauksistaan siitä, millaisissa tilanteissa ne kieltäytyvät palvelemasta asiakasta.

Yleispätevä ohje on kuitenkin, että kaikki fyysinen kontakti ja pahalta tuntuva seksuaalissävytteinen puhuttelutapa ovat hyväksyttäviä syitä lopettaa palvelu.

Kerran sain eräältä ”tippinä” viagran, kondomin ja pyynnön tulla hänen luokseen, kun pääsen töistä.

Mies, Kuopio

Samaa sanoo Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan työmarkkinajohtaja Olli Varmo. Hänen mukaansa säädettyä rajaa palvelusta kieltäytymiselle ei ole löydettävissä.

– Viime kädessä yritys päättää, milloin asiakasta ei enää palvella, mutta on selvää, että asiakkaan palvelua ei voida jatkaa työntekijän turvallisuuden kustannuksella, Varmo sanoo.

Susanna Tuohiniemi, toimitusjohtaja FONDIS
Ravintoloitsija Susanna Tuohiniemi kertoo käyvänsä palkkaustilanteessa uuden työntekijän kanssa läpi, mihin raja vedetään seksuaalisen häirinnän tilanteissa. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

Christa Aarnio-Haaviston mielestä on tärkeää puuttua häirintään matalalla kynnyksellä ja nopeasti. Tarvittaessa avuksi haetaan esihenkilöt ja järjestyksenvalvojat.

– Menemme takaisin niihin tilanteisiin ja yritämme stopata sanomalla, että sellainen käytös ei ole ok.

Aarnio-Haavisto kertoo, ettei itse varaudu seksuaaliseen häirintään mitenkään erityisesti. Hän sanoo oppineensa vuosien mittaan, miten häirintätilanteissa kannattaa toimia.

– Hymyllä pääsee pitkälle ja keskustelemalla rauhallisesti. Osaan sanoa myös tiukasti vastaan, että sä et koske minuun, hän kertoo.

Kerran asiakas silitti hiuksiani, mikä oli kummallisinta ikinä.

Mies, Tampere

Viime vuosina seksuaaliseen häirintään on kiinnitetty paljon huomiota, joten siitä on aiempaa helpompaa puhua. Kulttuurin muutos näkyy myös ravintoloissa.

– Ollaan menossa juuri oikeaan suuntaan. Nykynuoret käyttäytyvät tosi fiksusti, Aarnio-Haavisto sanoo.

Tuohiniemi on samaa mieltä, mutta hänen mukaansa koronan jälkeen nuorten kanssa piti kerrata, miten ravintoloissa yleisesti käyttäydytään.

– Koronaa edeltävä tilanne on kuitenkin nyt saavutettu, Tuohiniemi sanoo.