Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Rahapula pakottaa hyvinvointialueita säästämään sosiaali- ja terveyspalveluista eri puolilla Suomea.
Osa hyvinvointialueista on jo tehnyt esimerkiksi terveysasemien ja vuodeosastojen lakkautuslistoja. Pisimmällä ollaan Pohjois-Pohjanmaalla, jossa vuodeosastoja on jo suljettu.
Kysymys säästöistä on erittäin ajankohtainen juuri nyt, kun hyvinvointialueet valmistelevat ensi vuoden talousarvioita. Osa alueista myös tiedottaa väen vähentämiseksi käytyjen yt-neuvottelujen tuloksista.
Perinteisiä terveysasemia on liipaisimella kymmeniä eri puolella Suomea. Myös neuvoloita ja suun terveydenhuoltoa aiotaan keskittää. Lisäksi ikäihmisten voi tulevaisuudessa olla nykyistä vaikeampi saada ympärivuorokautista hoivaa.
Yle pyysi kaikilta hyvinvointialueilta sekä Helsingin kaupungilta ja HUS-yhtymältä ennusteen siitä, paljonko menot arviolta ylittävät tulot vuonna 2023. Yhteensä miinusta on tulossa yli 1,3 miljardia euroa. Tiedot on kerätty loka-marraskuun aikana.
Kysyimme hyvinvointialueilta myös, millä konkreettisilla keinoilla ne pyrkivät saamaan alijäämän kuriin. Voit tarkastella tietoja koneella.
Hyvinvointialueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta. Niiden rahat tulevat pääosin valtiolta.
Vuodelle 2023 valtio varasi hyvinvointialueille noin 22,5 miljardia euroa, ja vuodelle 2024 hallitus esittää niille noin 24,6 miljardia euroa.
Tällä hetkellä valtion rahoitus ei riitä kattamaan hyvinvointialueiden menoja. Tästä syntyy suuri tarve löytää säästöjä. Talous näkyy suoraan siinä, millaisia palveluita asukkaille voidaan tarjota.
Hyvinvointialueiden taloustilanne ei ole lähivuosina merkittävästi paranemassa, joten terveysasemien lakkautuslistoja ja yt-neuvotteluja väen vähentämiseksi saattaa tulla vielä lisää. Satoja työtehtäviä voi vielä hävitä ympäri Suomea.
Pääosin tavoitteena on karsia tehtäviä muualta kuin varsinaisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, esimerkiksi hallinnosta.
Myös vuokralääkäreiden ja -hoitajien käyttöä aiotaan vähentää.
Alueet ovat suunnitelmissaan hyvin eri vaiheissa. Osalla alueista säästöt ovat tiedossa toimipisteiden tarkkuudella, kun taas esimerkiksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella tällainen keskustelu aloitetaan vasta keväällä. Monella alueella päätöksiä tehdään lähiviikkoina.
Ikääntyneiden päivätoiminta on lakkautusuhan alla Länsi-Uudellamaalla
Yksi esimerkki hyvinvointialueille kaavailluista säästöistä löytyy Espoon Leppävaaran seniorikeskuksesta, jonne on kerääntynyt joukko ikäihmisiä pelaamaan lentopalloa ilmapallolla.
Ikääntyneiden päivätoiminta on tärkeää esimerkiksi yksin kotonaan asuvalle 88-vuotiaalle Mirjami Tarvaiselle.
– Tänne on ihanaa tulla kerran viikossa. Mieli pysyy virkeänä kun näkee muita samanikäisiä, Tarvainen sanoo.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen säästösuunnitelman mukaan ikääntyneiden päivätoiminta lakkautettaisiin nykymuodossaan ja tilalle tuotaisiin etänä järjestettyä toimintaa.
Etäpalveluihin siirtyminen epäilyttää
Etätoimintaan siirtyminen ei innosta Tarvaista, jolla on vaikeuksia saada selvää siitä, mitä tietokoneen tai tabletin ruudulla tapahtuu.
Samaa mieltä on päivätoimintaan osallistuva 85-vuotias Seppo Kärkkäinen. Hänen mielestään osallistuminen päätteen äärestä ei vastaa samaa tarkoitusta kuin paikan päällä järjestettävä päivätoiminta.
Päivätoiminnan ohjaaja Tanja Eriksson kertoo, että toimintaa on kuvattu viikon kohokohdaksi. Se on näkynyt myös asiakkaiden parantuneena kuntona.
Hän arvioi, ettei etäily voi mitenkään korvata läsnäoloa.
Palveluyksikköpäällikkö Hanna Leván Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kotona asumisen tuesta sanoo, että etäpäivätoiminta tavoittaisi huomattavasti laajemman joukon kuin päivätoiminta nykymuodossaan.
Tällä hetkellä hyvinvointialueella päivätoiminnassa on mukana noin 800 henkilöä. Etänä määrä olisi moninkertainen.
Kukaan ei jää ilman palveluita tai heitteille, Leván vakuuttaa.
Säästösuunnitelmia lyödään pian lukkoon hyvinvointialueilla
Säästösuunnitelmista tehdään päätökset Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella joulukuussa.
Aluevaltuutetut hyvinvointialueilla ovat pian vaikeiden päätösten edessä, kun syksyn mittaan esitellyt säästösuunnitelmat etenevät päätöksentekoon.
Säästöihin pakottaa lakiin kirjattu vaatimus saada hyvinvointialueiden alijäämät katettua vuoden 2026 loppuun mennessä.
Hyvinvointialueilla aikataulua säästötoimille on pidetty liian tiukkana ja toivottu pidennystä alijäämien kattamisvelvoitteeseen, mutta hallituksessa tähän ei ole halua.
Ministeri Ikosen mukaan rahat eivät riitä nykyisiin palveluihin
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ei usko, että lisäaika ratkaisisi hyvinvointialueiden ongelmia.
– Alijäämät on katettava jossain vaiheessa. On parempi, että nyt haetaan toimia ja kestävää tapaa turvata ihmisten palvelut, Ikonen sanoo.
Ikosen mukaan hyvinvointialueet ovat valtavien haasteiden edessä, kun väestö ikääntyy, palvelutarpeet kasvavat ja kaikkialla on pulaa osaajista.
– Henkilöstö ja rahat eivät riitä nykyisellä tavalla järjestettyjen palveluiden toteuttamiseen. Tämä muutoksen hetki on tärkeää käyttää uudistamiseen, Ikonen sanoo.
Ikonen ei lähde arvioimaan yksittäisten hyvinvointialueiden säästösuunnitelmia, mutta hän toivoo, että jatkossa satsataan erityisesti ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen.
– Ihmisten hädästä otetaan kiinni vasta kovin myöhään. Olisi paljon parempi, että ihmisiä tuettaisiin aikaisessa vaiheessa. Sillä saataisiin ehkäistyä ongelmien kärjistyminen, jolloin ne tulevat sekä inhimillisesti että taloudellisesti kalliimmaksi, Ikonen sanoo.
Hallitus aikoo kannustaa ongelmien ehkäisyyn uudistamalla hyvinvointialueiden rahoitusta niin, että ennaltaehkäiseviä toimia painotetaan jatkossa enemmän.
Seuraavien vuosien säästöpäätöksiin tällä ei ole vaikutusta, sillä rahoitusmallia koskevat päätökset tehdään vasta vuonna 2025.
Mistä sinä säästäisit hyvinvointialueilla? Voit keskustella aiheesta 18.11. kello 23:een saakka.