Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Professori sanoo, että turvapaikanhakijoiden määrä itärajalla voi nousta satoihin – loimme kolme skenaariota

Itärajan yli pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrää on vaikea ennustaa, mutta on todennäköistä, että tieto avoimesta reitistä leviää.

Kolme polkupyörällä Nuijamaan raja-asemalle Venäjältä saapuvaa turvapaikanhakijaa puomin takana.
Moni turvapaikanhakija saapuu nyt Venäjältä polkupyörillä. Kuva on otettu 14.11.2023 Nuijamaan raja-asemalla. Kuva: Kari Saastamoinen / Yle

Suomen rajan yli tulevien turvapaikanhakijoiden määrä todennäköisesti kasvaa vielä nykyisestä. Näin arvioi kaksi Ylen haastattelemaa asiantuntijaa.

Viime päivinä itärajan yli on tullut kymmeniä turvapaikanhakijoita vuorokauden aikana, pelkästään tiistain ja keskiviikon välisenä yönä heitä tuli 36. Turvapaikanhakijat ovat tulleet kaukaa, muun muassa Irakista, Syyriasta, Jemenistä ja Turkista.

Kysyimme kahdelta asiantuntijalta, kuinka todennäköistä tulijoiden määrän kasvu on ja miten Suomi tilanteessa reagoi. Muodostimme kolme erilaista skenaariota siitä, miten tilanne voi kehittyä.

Vaihtoehtoisia tilannekuvia kommentoivat kansainvälisen yksikön päällikkö, eversti Matti Pitkäniitty Rajavartiolaitokselta sekä monitieteisen rajatutkimuksen professori Jussi P. Laine Itä-Suomen yliopistosta.

Jatkossa tilanteeseen voi vaikuttaa se, että Suomi valmistautuu tarvittaessa rajoittamaan tai sulkemaan rajanylityspaikkoja tai keskittämään turvapaikan hakemista.

Kartta Suomen ja Venäjän välisistä rajanylityspaikoista.
Kuva: Laura Merikalla / Yle

Vaihtoehto 1: Nykytilanne pysyy, eli rajalle tulee kymmeniä turvapaikanhakijoita päivässä

Tämä vaihtoehto on mahdollinen. Määrä on kasvanut jo lyhyessä ajassa selvästi, joten on mahdollista, että kasvu yhä jatkuu. Kasvun suuruutta on vaikea arvioida.

Elokuun alusta viime sunnuntaihin saakka Suomeen oli saapunut Venäjän rajan yli reilut 90 pakolaista. Sama määrä turvapaikanhakijoita on nyt tullut Suomeen viimeisten neljän vuorokauden aikana.

Suomi hallitsee tällaiset tulijamäärät todennäköisesti hyvin. Tilannetta voi verrata vuoteen 2015. Silloin Suomeen tuli runsaat 30 000 turvapaikanhakijaa. Heistä suurin osa tuli Torniosta ja itärajalta tuli noin 1 700 turvapaikanhakijaa.

Matti Pitkäniitty sanoo, että Euroopan mittakaavassa tai globaalissa vertailussa määrät eivät olleet erityisen suuria.

Pitkäniityn mukaan kukin viranomainen tarkentaa omaa arviotaan tarvittavista toimenpiteistä, jos turvapaikanhakijoista alkaa muodostua uhkaa yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle. Juuri niillä perusteilla Suomi voisi rajoittaa tai sulkea rajanylityspaikkoja.

– Uhkan tasoa ei voida yksiselitteisesti arvioida tulijoiden määrällä tai profiilin perusteella. Olennaista on varmistaa, että suomalaiset viranomaiset kykenevät hallitsemaan tilanteen, sanoo Pitkäniitty.

Jussi P. Laine muistuttaa, että nykyiset rajanylitysluvut itärajalla ovat maltillisia.

– Meillä on lainsäädäntö, jonka turvin voimme reagoida tilanteiden muuttumiseen nopeasti. Ennakolta esimerkiksi vuoden 2015 pakolaistilannetta emme voi estää, jos sellainen tulee. Toivottavasti olemme noilta ajoilta oppineet jotakin ja olemme valmiimpia erilaisiin tilanteisiin.

Jussi P. Laine kertoo, keitä itärajalle on viime vuorokausien aikana saapunut.

Vaihtoehto 2: Määrä kasvaa, eli Suomeen pyrkii jopa satoja turvapaikanhakijoita päivässä

Tämä vaihtoehto on mahdollinen tai jopa todennäköinen, koska tieto avoimesta reitistä leviää muun muassa sosiaalisessa mediassa.

Jussi P. Laine pitää varmana, että maahantulijoiden määrä itärajalla nousee lähiaikoina. Määrä voi hänen arvionsa mukaan nousta jopa satoihin vuorokaudessa.

Myös Matti Pitkäniitty arvioi turvapaikanhakijoiden määrän kasvavan. Hänen mukaansa on perusteltua olettaa, että tieto avoimena olevasta reitistä tulee laajempaan tietoisuuteen. Samalla Euroopan rajoille pyrkii muuallakin turvapaikanhakijoita, joten tilanne voi heijastua Suomeenkin.

Miten tulijoiden määrän kasvu sitten vaikuttaisi Suomessa? Pitkäniitty ei halua määritellä, millaisessa tilanteessa viranomaisten varautumisen rajat ylittyisivät. Jos tilanne rajalla ruuhkautuu, Suomella on mahdollisuus valtioneuvoston päätöksellä rajoittaa rajaliikennettä tai sulkea rajanylityspaikkoja.

Pitkäniityn mukaan toiminnan säätely rajalla on johtamisen ytimessä: toimintaintensiteettiä pitää pystyä nostamaan ja laskemaan sen mukaan, miten tilanne kehittyy.

– Tarvittaessa resurssia voidaan kasvattaa tekemällä ylitöitä sekä siirtämällä voimavaroja: ihmiset menevät töihin sinne, missä on kiirettä, Pitkäniitty sanoo.

Jussi P. Laine muistuttaa, että melko pienestä maahantulomäärästä huolimatta Suomessa väläytellään koviakin toimia ja jopa kansainvälisistä velvotteista luopumista.

Vaalimaan rajanylityspaikalle on jätetty kymmeniä hyväkuntoisia pyöriä.
Polkupyöriä Vaalimaan raja-asemalla. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Vaihtoehto 3: Maahan pyrkii tuhansia ihmisiä päivässä

Tämä vaihtoehto on epätodennäköinen. Asiantuntijoiden mukaan kolmansien maiden kansalaisten on vaikea päästä Venäjällekin, koska he tarvitsevat siihen viisumin. Lisäksi kolmansista maista tulevat eivät välttämättä tunne hyvin Suomen rajanylityspaikkoja.

Matti Pitkäniitty ei näe turvapaikanhakijatilanteessa välitöntä ryöpsähtämisen vaaraa, mutta ei myöskään sano, että se ei voisi tapahtua. Turvapaikanhakijoiden määrää pohdittaessa on huomioitava myös matkustaminen Venäjän puolella.

– Ymmärtääkseni esimerkiksi Venäjälle pyrkivät irakilaiset tai jemeniläiset tarvitsevat viisumin Venäjälle saapuessaan. Jos he pääsevät Moskovaan, pitää heidän siirtyä sieltä esimerkiksi Pietariin ja edelleen Suomen rajalle.

Jos Suomeen alkaisi tulla tuhansia ihmisiä vuorokaudessa itärajan yli, pitäisi kyseessä olla Laineen mukaan vakavampi Venäjän sisäinen ilmiö.

– Sellainen voisi olla esimerkiksi Putinin hallinnon kaatuminen, jolloin maahan voisi syntyä tyhjiö, joka houkuttelisi ihmisiä lähtemään pois maasta. Mutta tuolloinhan rajan yli pyrkisi erityisesti myös venäläisiä, Laine sanoo.

Matti Pitkäniitty kertoo, miltä näyttää tilanne itärajalla Rajavartiolaitoksen silmin.