– Ei tässä ole mitään järkeä, tuhahtaa Valion pakkauskehityksestä vastaava johtaja Juhana Pilkama Pitäjänmäen mehutehtaan tuotantotiloissa Helsingissä.
Vieressä tuotantolinjasto puskee ulos glögitölkkejä lähes hypnotisoivana virtana.
Pakkauslinjasto toimii kuten pitääkin, ja tehdas valmistaa keskimäärin 175 000 litraa mehuja, glögejä ja marjakeittoja joka päivä.
Se, missä Pilkaman ja Valion mielestä ei ole järkeä, on EU:n kaavailema uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus ja sen juomapakkauksia koskeva uudelleenkäyttövelvoite.
Sääntely voisi siirtää myös maidot, mehut ja mehukeitot nykyisistä kartonkipakkauksista lasi- tai muovipulloihin. Tavoitteena on vähentää pakkausjätettä lisäämällä pakkausten uudelleenkäyttöä.
Kaikista alkoholittomista juomista 10 prosenttia pitäisi komission ehdotuksen mukaan pakata uudelleenkäytettäviin pakkauksiin vuonna 2030, ja vuonna 2040 osuus nousisi 25 prosenttiin. Lokakuussa parlamentin ympäristövaliokunta otti vielä tiukemman kannan: se nostaisi osuudet 20 prosenttiin vuonna 2030 ja 35 prosenttiin vuonna 2040.
Parlamentin ympäristövaliokunta myös ulottaisi uudelleenkäyttövelvoitteen kaikkiin juomapakkauksiin, kun komission alkuperäisestä ehdotuksesta maitopohjaiset tuotteet oli rajattu pois.
Sama sääntely myös kieltäisi ravintoloiden kertakäyttöpakkaukset, jos ruoka syödään paikan päällä.
Kokonaisuus tarkoittaisi valtavia kustannuksia ilman varmuutta ympäristöhyödyistä, Pilkama sanoo.
– Pelkästään Valion porttien sisäpuolella tämä tarkoittaisi 100–200 miljoonan euron investointeja, kun koko elintarviketeollisuus investoi vuodessa keskimäärin 400 miljoonaa euroa. Se on ihan tolkuton summa, Pilkama sanoo.
Elintarviketeollisuus ja Panimoliitto ovat laskeneet, että koko alalle uudelleenkäyttövelvoitteet tarkoittaisivat noin 450–700 miljoonan euron lisäinvestointeja.
Raha on kuitenkin vain yksi murhe.
Valiolle kyse on myös elintarviketurvallisuudesta: etenkin maitopohjaisista tuotteista pakkauksiin jää proteiini- ja rasvajäämiä, joita olisi vaikea pestä riittävän hyvin – etenkin kun pesu ja kuljetus kuluttavat vettä ja energiaa. Sekin mietityttää, onko kartonkitölkkien vaihtaminen muovisiin lopulta ratkaisu jäteongelmaan.
– Kartonkipakkauksissa on vähän materiaalia ja ne kiertävät meillä erittäin hyvin. Nyt pitäisi oikeasti arvioida muutoksen kokonaisympäristövaikutukset, jotta ei mennä pahimmassa tapauksessa ympäristön kannalta huonompaan suuntaan, Pilkama sanoo.
Isoa tavoitetta pakkausjätteen vähentämisestä alalla pidetään hyvänä, mutta kritiikki kohdistuu keinoihin.
Pakkauksia käyttävät yritykset ovat kritisoineet sitä, että asetusehdotus katsoo yksisilmäisesti uudelleenkäyttöön kierrätettävyyden kustannuksella, vaikka sama ratkaisu ei välttämättä toimi kaikissa käyttökohteissa. Esimerkiksi kartonkitölkit ja panttipullot kiertävät Suomessa tehokkaasti.
– Keräys- ja kierrätysjärjestelmät eri maissa ovat hyvin erilaisia. Tässä yritetään saada kaikki samaan muottiin eikä huomioida, että nykyiset järjestelmät voivat olla ympäristönäkökulmasta tehokkaampia, sanoo Elintarviketeollisuusliiton vastuullisuusjohtaja Satumaija Levón.
Uudelleenkäytöstä riitaa EU-pöydissäkin
Pakkaus- ja pakkausjäteasetus on ollut riitainen EU-pöydissäkin.
Ensi viikolla parlamentti äänestää asetuksesta ympäristövaliokunnan ehdotusten pohjalta. Joulukuussa kantansa antaa jäsenmaita edustava neuvosto. Sääntelyn lopullinen muoto selviää näiden kahden välisissä neuvotteluissa.
Ympäristöministeriön neuvottelevan virkamiehen Tarja-Riitta Blaubergin mukaan vielä on vaikea arvioida, mihin sääntelyssä lopulta päädytään.
– Jäsenmaiden näkemykset eroavat melkoisesti uudelleenkäyttöä koskevien ehdotusten osalta. Joillain jäsenmailla on jo olemassa vastaavaa sääntelyä kansallisessa lainsäädännössään, Blauberg kertoo sähköpostitse.
Suomi kannattaa lähtökohtaisesti uudelleenkäytön edistämistä, mutta suhtautuu varauksella juomapakkausten uudelleenkäyttövelvoitteisiin juuri yrityskenttää huolettavasta syystä: pelkona on, että kartonkipakkausten vaihtaminen muovisiin voi kokonaisvaikutuksiltaan olla ympäristölle kuormittavampaa.
Myös ravintoloiden kertakäyttöastioiden täyskieltoon Suomi on suhtautunut varauksella ja kannattaa mahdollisuutta poiketa kiellosta, jos ympäristövaikutuksiltaan parempia vaihtoehtoja on.
Tutkimus: Sitovat tavoitteet olennaisia
Kumpi sitten on parempi vaihtoehto, kierrätettävä kartonkipakkaus vai uudelleenkäytettävä muovipullo?
Yksiselitteistä vastausta ei ole, sanoo erikoistutkija Henna Sundqvist VTT:ltä. Sundqvist on tutkinut kestävää pakkaamista erityisesti sääntelyn näkökulmasta Luonnonvarakeskuksen ja VTT:n yhteisessä Package Heroes -hankkeessa.
– Sekä kierrätystä että uudelleenkäyttöä tarvitaan. On sekä vähennettävä kulutusta että kierrätettävä tehokkaammin, Sundqvist sanoo.
Yksi viisivuotisen hankkeen keskeisiä tuloksia olikin, että uudelleenkäyttöä tulisi arvioida tapauskohtaisesti ja huomioida vaikutukset ympäristöön koko käytön ajalta.
Samalla sitovat tavoitteet uudelleenkäytölle nähtiin kuitenkin tärkeiksi, koska aiemman tutkimuksen valossa pelkät suositukset tai sopimukset eivät ole vieneet sitä eteenpäin.
– Kierrätyspuolelta olemme huomanneet, että sitovilla tavoitteilla on ollut vaikutusta. Samalla tavalla tavoitetasoa pitää saada korkeammalle uudelleenkäytön suhteen, koska pelkällä kierrätyksellä jäteongelma ei ratkea, Sundqvist sanoo.
Jotta erilaisten pakkausten uudelleenkäytöllä saavutettaisiin ympäristöhyötyjä, täytyy pakkausten luonnollisesti kiertää riittävän monta kertaa. Se vaatii keskitettyjä pesu- ja palautusjärjestelmiä, joita Suomessa ei vielä ole.
Mehutölkkilinjaston vierellä Valion mehutehtaalla ollaan kyllä valmiita sitoviin tavoitteisiin jätteen vähentämiseksi, mutta maitojen ja mehujen pakkaamista uudelleenkäytettäviin astioihin ei nähdä siinä järkeväksi keinoksi.
– On hyvä, että lainsäädäntö puuttuu syntyvän jätteen määrään ja kiertotalous saadaan aidosti käyntiin. Tiukka viesti kuitenkin sinne EU-pöytiin on, että etenkin maitotuotteiden osalta näitä uudelleenkäyttövelvoitteita vielä harkittaisiin, Valion Pilkama sanoo.
Juttua täsmennetty 17.11. klo 10.40: Lisätty tieto, että komission alkuperäisessä ehdotuksessa maitopohjaiset tuotteet oli rajattu uudelleenkäyttövelvoitteen ulkopuolelle. Parlamentin ympäristövaliokunnan ehdotuksessa ne ulottuisivat kaikkiin juomapakkauksiin.
Kenen vastuulla pakkausjätteen vähentäminen mielestäsi on? Keskustele aiheesta 18.11. kello 23:een saakka.