Venäjän rajan kautta Suomeen pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut merkittävästi viime viikkojen aikana. Ylen tietojen mukaan hallitus ottaa käyttöön itärajalla rajavartiolain mahdollistamia rajoitustoimia nopealla aikataululla.
Ylen tietojen mukaan päätös ensimmäisistä toimista tehdään jo keskiviikkona alkuillasta. Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kertoo rajoituksista tarkemmin keskiviikkona kello 17.40.
Selvitimme, kuinka moni turvapaikanhakija on tullut tämän syksyn aikana maahan itärajan kautta verrattuna kahdeksan vuoden takaiseen pakolaiskriisiin sekä miten asia silloin ratkaistiin.
1. Vuosina 2015–2016 turvapaikanhakijoita 1 800, nyt noin 230
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) rinnasti Itärajan kautta viime viikkoina tulleet turvapaikanhakijat vuosien 2015 ja 2016 tilanteeseen. Tuolloin Venäjältä tuli Suomeen Raja-Joosepin ja Sallan raja-asemien kautta lähes 1 800 turvapaikanhakijaa.
Nyt turvapaikanhakijat ovat saapunut Nuijamaan ja Vaalimaan raja-asemien kautta. Heitä on tullut elokuusta alkaen keskiviikkoaamuun mennessä yhteensä 233 henkilöä. Koko alkuvuonna turvapaikkaa on hakenut itärajalla 247 henkilöä. Tämä tarkoittaa sitä, että 94 prosenttia hakemuksista on jätetty syksyn aikana. Viikon sisällä tulijoiden määrä on kasvanut ripeään tahtiin.
Kahdeksan vuotta sitten kyse oli organisoidusta ihmissalakuljetuksesta, jossa Venäjää käytettiin kauttakulkumaana. Venäjän turvallisuuspalvelulla arvioitiin olevan näppinsä pelissä maahantulon järjestelyissä. Turvapaikanhakijoiden viemistä Suomen rajalle pidettiin Venäjän näpäytyksenä Suomelle.
Samoja arvioita on esitetty tälläkin kertaa.
Suomi on nyt sotilasliitto Naton jäsen, ja solmimassa Yhdysvaltojen kanssa kahdenvälisen puolustusyhteistyösopimuksen (DCA).
Presidentti Sauli Niinistö arvioi keskiviikkona Saksan-vierailullaan, että sopimus voi olla Venäjän toimien takana. Venäjä on uhkaillut pitkin matkaa ”vastatoimilla”, jos Suomi liittyy Natoon tai syventää sotilaallista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.
2. Mistä turvapaikanhakijat ovat kotoisin?
Tällä kertaa itärajan yli tulevat turvapaikanhakijat ovat Lähi-idästä ja Afrikasta, pääosin Irakista, Somaliasta ja Jemenistä.
Vuosina 2015–2016 turvapaikanhakijoista iso osa tuli Aasian valtioista, kuten Afganistanista ja Nepalista, mutta myös Lähi-idästä, Irakista ja Syyriasta.
3. Rajanylitystä voidaan rajoittaa, jos se on välttämätöntä
Ylen tietojen mukaan hallitus päättää rajanylitysten rajoittamisesta keskiviikkona alkuillasta ylimääräisessä valtioneuvoston istunnossa.
Tarkoitus on päättää keinoista, jotka otetaan mahdollisimman pian käyttöön.
Laki sallii rajanylityspisteiden sulkemisen tai rajanylitysliikenteen rajoittamisen, jos se on välttämätöntä vakavan, kansallista turvallisuutta tai yleistä järjestystä koskevan uhan torjumiseksi.
Punnintaa toimien välttämättömyydestä ja oikeasuhtaisuudesta tekee muun muassa oikeuskansleri.
Viime vuonna voimaan tulleen rajavartiolain 16:sta pykälän mukaan turvapaikanhaku voidaan myös keskittää joko yhteen tai useampaan rajanylityspisteeseen.
Turvapaikanhakua voidaan keskittää, jos lyhyessä ajassa tulee joko poikkeuksellisen suuri määrä maahantulijoita tai toisaalta – jos on olemassa tieto tai perusteltu epäily, että maahantulo on vieraan valtion tai muun toimijan vaikutuksesta tapahtuvaa.
Kohta liittyy siis hybridivaikuttamisen torjumiseen.
4. Miksi turvapaikanhakijoiden tuloa ei voi ratkaista kuten viimeksi?
Tällä hetkellä Suomen ja Venäjän valtionjohdolla ei ole samanlaista keskusteluyhteyttä kuin oli ennen Venäjän Ukrainassa aloittamaa hyökkäyssotaa.
Venäjän rajaviranomaiset ovat aiemmin estäneet Schengen-alueelle tulon ilman asianmukaisia asiakirjoja. Suomen rajaviranomaiset ovat jo olleet muuttuneesta käytännöstä yhteydessä Venäjän rajaviranomaisiin. Venäjä ei ole muuttanut toimintatapaansa.
Vuosina 2015–2016 sisäministerinä ollut Petteri Orpo kertoi käyneensä Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n päämajassa neuvottelemassa, miten turvapaikanhakijoiden tulo Suomen rajalle saataisiin loppumaan. Ilmiö tyrehtyi siihen, että Suomi teki puolen vuoden mittaisen poikkeuksellisen rajasopimuksen Venäjän kanssa.
Myös presidentti Niinistön yhteydenpito kulisseissa Venäjän suuntaan vaikutti asiaan. Niinistö arvioi tuoreessa kirjassa, että Venäjän toiminnan syy olisi ollut Venäjän vastaus Suomen ja Naton harjoitustoiminnan kiihtymiselle.