Metsähallitus käy parhaillaan muutosneuvotteluja, jotka koskevat noin 460 työntekijää. Niiden on määrä päättyä parin viikon kuluttua. Muutosneuvotteluilla pyritään tervehdyttämään Luontopalvelujen kustannusrakennetta ja sopeuttamaan toimintaa nykyiseen rahoitukseen.
Metsähallituksen Luontopalveluissa pohditaan nyt kuumeisesti, minkälaisilla keinoilla rahat saadaan riittämään. Luontopalvelujen kokonaisrahoitus pienenee 11 miljoonaa euroa ensi vuonna.
Muutosneuvottelut saattavat johtaa 60 vakituisen työsuhteen päättymiseen ja toimenkuvien muutoksiin.
Myös palveluihin voi tulla muutoksia.
Luontopalvelujohtaja Henrik Jansson korostaa, että kaikkia vaihtoehtoja pohditaan vielä.
– Tavoite on, että rahat riittäisivät kohteiden hoitoon, kun budjetti pienenee huomattavasti tulevina vuosina. Sen vuoksi joudumme hakemaen erilaisia ratkaisuja ja priorisoimaan, toteaa Jansson.
Missä ihmiset liikkuvat, siellä huolletaan
Metsähallitus ylläpitää tuhansia retkikohteita ja taukopaikkoja eri puolilla maata. Edellisen hallituksen aikana kohteita pystyttiin kunnostamaan ja ottamaan kiinni korjausvelkaa lisärahoituksen turvin. Nyt ovat edessä taas laihat vuodet.
On mahdollista, että ylläpidettäviä kohteita joudutaan vähentämään, jopa purkamaan.
– Kysymys on se, onko meillä rahaa itse huoltaa niitä. Purkaminen on yksi vaihtoehto, mutta muitakin ratkaisuja on ja voidaan tehdä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Varmasti etsitään erilaisia vaihtoehtoja. Mutta se mittakaava on vielä auki ja päättämättä, kertoo Jansson.
Suomen kansallispuistojen kävijämäärät ovat olleet viime vuodet hurjassa nousussa. Retkeilystä on tullut suomalaisille tärkeä harrastus. Metsähallituksessa kuitenkin tiedetään, että toiset paikat ovat suositumpia kuin toiset.
Silloin priorisoidaan niitä, joissa ihmiset eniten liikkuvat.
– Yksi kriteeri on kysyntä, sillä eiväthän käyttäjät jakannu tasaisesti eri kohteisiin. Joudutaan miettimään, missä tarvitaan toimenpiteitä ja missä pärjätään vähemmällä, sanoo Jansson.
Maailmanperintökohteesta pidetään huolta
Suomen ainoassa Unescon luonnonperintökohteessa Merenkurkun maailmanperintöalueella muutosneuvotteluihin suhtaudutaan vielä rauhallisesti.
Virkistyskäytön erityisasiantuntija Tuija Warén sanoo, että tällä hetkellä ei vielä tiedetä, mitä muutoksesta seuraa.
– Kaikki ymmärtävät, että jos tulee olemaan vähemmän rahaa, kai sitä jostain on luovuttava. Mutta näkisin itse, että meidän maailmanperintöalueen pääkäyntikohteista pidetään jatkossakin hyvää huolta.
Warén arvioi, että jos joudutaan säästämään ja priorisoimaan, silloin aloitetaan pienemmistä kohteista.
– Ehkä se on niin, että pienempi kohde suljetaan tai esimerkiksi siellä ei ole enää vessahuoltoa tai puuhuoltoa tai jotain tämän tyyppistä. Meille on tärkeää, että jokainen kohde on turvallinen. Eli jos sitä ei pystytä hoitamaan, niin sitten se suljetaan, pohtii Warén.
Samaan hengenvetoon hän lisää, että keskustelua ei ole vielä asiasta käyty.
– Ei todellakaan ole ollut vielä puhetta, mitä polkuja, rakenteita tai palveluja otetaan pois. Siihen ei ole vielä vastausta, painottaa Warén.
Mihin säästöt iskevät?
Metsähallituksen rahoituksen supistumisesta on kirjoittanut mm. Erä-lehti. Lehti spekuloi, että ylläpidettävien paikkojen vähentäminen voi iskeä itäiseen Suomeen, jossa on vähemmän kävijöitä. Samaan aikaan se voi lisätä kävijöitä niissä paikoissa, joissa on jo muutenkin paljon ihmisiä. Se taas voi aiheuttaa lisää lieveilmiöitä, luonnon kulumista ja roskaantumista.
Myös Henrik Jansson kuitenkin muistuttaa, että mitään ei ole vielä päätetty.
– Mitään listaa ei ole vielä olemassa.
Hän arvelee, että keinojen etsiminen jatkuu pitkälle ensi vuoteen.
– Tämä epävarmuus on raskasta aikaa henkilöstölle ja meille kaikille, emmehän me tätä olisi halunneet. Nyt täytyy varmistaa, että meillä on jatkuvuutta, meidän tärkeimmät kohteet hoituu ja tehdään edelleen riittävän hyvin tätä hommaa, miettii Jansson.
Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa julkisia hallintotehtäviä, joihin kuuluu luonnonsuojelualueiden, kuten kansallispuistojen hoito sekä maksuttomien retkeilypalveluiden tuottaminen. Luontopalveluiden toiminta rahoitetaan valtion talousarvioon sisältyvällä määrärahalla.