Aivan Helsingin ydinkeskustaan, entiselle linja-autoasemalle on rakennettu uusi kohtaamispaikka. Kampin kauppakeskuksen vieressä, Narinkkatorin reunalla avautuu rakennustöiden jälkeen elokuvateatterin, erilaisia ravintoloita, kahvilan ja keikkapaikan sisältävä Kulttuurikasarmi.
Rakennuksen toisessa kerroksessa voi järjestää myös tapahtumia, ja sieltä avautuu ”säiden salliessa” kattoterassi, joka vetää parisataa ihmistä.
Kulttuurikasarmin kolmisaliseen elokuvateatteriin laskeudutaan portaita, jotka ovat saaneet nimensä Hollywoodin kultakauden filmitähden Rita Hayworthin roolihenkilöltä. ”Gilda-portaat” vievät hämyisään lämpiöön, jota koristaa alkuperäinen Gilda-elokuvan juliste vuodelta 1946.
Se on lainassa KAVIlta (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti).
Teatterisalissa tulee olo kuin olisi Hollywoodin kultakauden elokuvan lavastetussa yökerhossa.
– Tämä on ollut meille ainutlaatuinen mahdollisuus päästä rakentamaan Helsingin ydinkeskustaan. Olemme halunneet tehdä tänne parhaan elokuvateatterin, minkä osaamme, Kulttuurikasarmin elokuvateatteria operoivan Bio Rex Cinemasin toimitusjohtaja Aku Jaakkola sanoo.
Istuimet ovat mukavat, jaloille on rutkasti tilaa, ja pöytää valaisee piskuinen pöytälamppu.
Jaakkola kertoo suunnitelleensa täydellistä elokuvasalipöytää pitkään. Saleissa on Jaakkolan mukaan alan huipputekniikka.
– Kaikki mahdolliset elokuvan katsomisen aspektit on otettu huomioon. Huipputekniikka ja glamour kohtaavat täällä monin paikoin, Jaakkola sanoo.
Engelin perintöä kunnioittaen
Kulttuurikasarmi on alunperin Carl Ludvig Engelin suunnitteleman Turun kasarmin huoltorakennus.
Sen kylkeen on rakennettu lasinen paviljonki, joka työntyy maltillisesti Narinkkatorille.
– Keskustelimme Helsingin kaupungin kanssa pitkään, mikä olisi hyvä tapa tehdä tähän täydentämisrakentamista. Kokeilimme paviljonkia myös Amos Rexin aukion puolelle, mutta totesimme, että siellä näillä Asmo Jaaksin sunnittelemilla kumpareilla on niin vahva rooli, ettemme halunneet tuoda sinne mitään lisää, arkkitehti Sarlotta Narjus SARC-arkkitehdeista sanoo.
Uuden paviljongin suunnittelussa kunnioitettiin Engelin perintöä.
– Emme yrittäneet rikkoa tätä vanhaa, hyvin arkaaista, klassisen ajan rakennusta, vaan tehdään siihen selkeä lisärakennus, joka hahmottuu myös selkeänä lisärakennuksena.
Rakennustyöt teki SRV, ja Kulttuurikasarmin suunnittelusta vastasivat arkkitehtitoimisto SARC:n lisäksi sisustusarkkitehtitoimisto Carola Rytsölä.
SARC tunnetaan muun muassa Helsingin Uuden lastensairaalan suunnittelijana.
Hankkeen isä, pääomasijoitusyhtiö CapManin perustaja ja elokuva-alan vaikuttaja Ari Tolppanen kertoo, että kokonaisuudesta oli kymmenen erilaista versiota ennen kuin lopullinen löytyi.
– Keskeinen tekijä oli löytää oikeat suunnittelijat. Tämä on niin vaikea rakennuspaikka, Kulttuurikasarmin hallituksen puheenjohtaja Ari Tolppanen sanoo.
Tolppanen näkee, että Kulttuurikasarmin elokuvateatteri jatkaa Helsingin korttelikinoperinnettä.
– Näen tämän Kampin korttelikinona. Uskon, että korttelikino tulee olemaan edelleen kasvava ja kehittyvä osa elokuvateatteribisnestä sen takia, että silloin saadaan se oikea atmosfääri.
– Elokuviin tulo ei ole pelkästään se elokuvateatteri ja se elokuva, vaan se koko illanvietto palveluineen ja tunnelmineen, Tolppanen sanoo.
35 miljoonaa euroa maksanut Kulttuurikasarmi on rakennettu yksityisin varoin, ja suurimman osan, 30 miljoonaa, maksoi suomenruotsalainen kulttuuriyhdistys Konstsamfundet, joka vaalii liikemies Amos Andersonin perintöä. Loput viisi miljoonaa jakautuu Kulttuurikasarmin ravintoloita pyörittävän Noho Partnersin ja Kulttuurikasarmi Oy:n kesken.
Rakentaminen kesti kaksi vuotta, ja maan alle toteutetun kolmen elokuvasalin tieltä louhittiin yhteensä 2400 kuutiota kalliota.
Elokuvateatterit sijaitseva käytännössä Amos Rex -taidemuseon ja Matkahuollon maanalaisten seinien välissä.
Mitä ajatuksia uutinen herätti? Voit keskustella aiheesta 16.11. kello 23:een asti.