Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Kuollut kuutti tuli uniin, ja lopulta oli haettava apua – norpansuojelijan omasta pyydyksestä paljastui painajainen

Savonlinnalainen Juha Taskinen teki 40 vuotta suojelutyötä saimaannorpan hyväksi, kunnes siirtyi ammattikalastajaksi. Pyydyksenä hän on käyttänyt norppaturvallista rysää.

Mien katsoo ulos ikkunasta.
Kuolleesta kuutista puhuminen tuo edelleen Juha Taskiselle tunteet pintaan. Hän uskoo, että suru seuraa läpi elämän. Kuva: Sari Ursin / Yle

Heinäkuun seitsemäntenä päivänä Juha Taskinen lähti iloisin mielin kokemaan rysiä Saimaan Haukivedelle. Pyydystä nostaessaan hän havaitsi siellä jotain vaaleaa ja luuli sitä koskeloksi.

Taskiseen iski paniikki, kun rysän koentasukasta paljastui kuollut, keväällä syntynyt kuutti.

Taskinen sanoo ymmärtävänsä hyvin niiden kalastajien tunteita, joiden pyydyksiin kuolleita norppia hän on käynyt vuosien varrella hakemassa Metsähallituksen pakastimiin.

– Se oli hyvin traumaattinen kokemus. Yksi elämäni kovimmista paikoista. Moneen päivään en löytänyt ymmärrystä siihen, mitä on tapahtunut, kertoo Taskinen.

Mies seisoo kädessään kalastusrysän rautainen kalteri.
Juha Taskinen esittelee norppaturvallisen rysän estokalteria. Kuva: Sari Ursin / Yle

Taskinen turvautui myös ammattiapuun, kun ei saanut unta. Lisäksi iski vielä syyllisyys. Toipuminen on alkanut pikkuhiljaa, mutta asiasta puhuminen tuo yhä tunteet pintaan.

– Suru tapahtumasta seuraa varmasti koko loppuelämän, Taskinen arvelee.

Kuluvan vuoden aikana on havaittu 35 kuollutta saimaannorppaa. Niistä yhdeksän on kuollut kalanpyydyksiin.

Kalastuskausi lyheni kuukaudella

Taskinen ilmoitti tapauksesta ja vei kuutin Metsähallitukselle. Sen otti vastaan luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila.

– Olen vuosikausia tehnyt yhteistyötä Miinan kanssa, ja tilanne oli molemmille hyvin liikuttava, Taskinen kertoo.

Juha Taskisen norppaturvalliseen rysään hukkui kuutti:"Yksi elämäni kovimmista paikoista"
Mittanauha näyttää norppaturvallisen rysän kalterin leveyden.
Juha Taskinen mittaa oman rysänsä estokalterin leveyttä. Kuva: Sari Ursin / Yle

Taskinen lopetti kalastuksen tapahtuman jälkeen ja keräsi rysät pois. Kalastuskausi jäi kuukauden normaalia lyhyemmäksi.

– Nyt on talvi aikaa toipua ja miettiä. Olen tehnyt muutoksia rysiin ja hitsannut niihin tiukemmat estokalterit.

Rysän evoluutio tapahtuu juuri nyt ja olen siitä hyvin iloinen.

Juha Taskinen

Asetus määrää rysän kalterin aukon leveydeksi enintään 15 senttiä, mutta aukon korkeutta ei ole määritelty. Esimerkiksi katiskassa se on 63 senttiä. Taskisen mukaan asetus ei ole ajanmukainen.

– Omissa rysissäni kalterien aukot ovat olleet pienemmät jo alun alkaen, mutta tällä kertaa sekään ei riittänyt. Nykyiset aukot ovat leveydeltään noin 12,5 ja korkeudeltaan 25-26 senttiä. En pystyisi viemään rysiäni järveen ilman näitä muutoksia, Taskinen kertoo.

Mies istuu pöydän ääressä.
Juha Taskinen toipuu kuutin kuolemasta pikkuhiljaa. Kuva: Sari Ursin / Yle

Saimaalla kalastettiin ennen paljon rysillä, mutta verkot syrjäyttivät ne. Nyt rysät tekevät uutta tulemista saimaannorpan suojelun kautta. On uusia rysäntekijöitä ja rysämalleja.

Taskinen iloitsee, että rysän evoluutio tapahtuu juuri nyt.

– Rysä on niin loistava pyydys. Se on kuin sumppu. Sieltä voi valita pois uhanalaiset kalat. Rysässä kalat kestävät myös hyvin elävinä.

Saimaannorppa on elastinen

Norpan rintakehän rakenne on hyvin joustava, koska se on sopeutunut sukeltamaan. Keuhkoissa oleva kaasu kutistuu kasvavassa paineessa ja keuhkot sekä rintakehä painuvat kasaan.

Pieni kuutti pujahtaa helposti päänsä kokoisesta aukosta esimerkiksi jäälle. Taskisen rysään kuollut norppa painoi 19 kiloa.

Rysään kuollut kuutti aiheutti toimia myös Metsähallituksessa. Saimaannorppien ruumiinavauksien yhteydessä testataan, minkä kokoisesta aukosta norpan on mahdollista päästä rysään. Testaus tehdään Ruokavirastossa säädettävän kalterin avulla.

– Tämän testauksen tulokset valmistuvat vuoden loppuun mennessä, Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila kertoo.

Mies pakkaa kalastusrysää säilytykseen.
Juha Taskinen pakkaa rysää talvisäilytykseen. Kuva: Sari Ursin / Yle

Taskinen on ollut alusta asti mukana Itä-Suomen yliopiston norppatutkimuksessa sekä Metsähallituksen apukinos- ja keinopesäkokouksissa.

– Tämän pöydän ääressä lausuttiin alunperin apukinos-sana. Haluan kannustaa edelleen saimaannorpan ja myös kaiken muun elollisen suojeluun. Kun jonakin päivänä saimaannorppa julistetaan omaksi lajiksi, niin silloin on kyllä juhlan paikka, toteaa Taskinen.