Etenkin pienemmissä kouluissa lapsia on vuosi vuodelta vähemmän. Tämä juontaa juurensa syntyvyyden laskusta, joka pakottaa kunnat miettimään, kuinka perusopetus järjestetään tulevina vuosina.
Kunnilla on haasteena löytää toimivia ratkaisuja opetuksen järjestämiseen tilanteessa, jossa lasten määrän ennustetaan tulevaisuudesta entisestään vähenevän.
– Muutos on raju ja nopea, ikäluokat pienenevät dramaattisesti jo seuraavien kymmenen vuoden aikana. Siihen on pakko reagoida, ennakoi erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta.
Perusopetusta tarjoavien koulujen määrä on Suomessa vähentynyt viidenneksellä kymmenessä vuodessa.
Syitä lakkautuksiin on Kuntaliiton mukaan useita.
– Haetaan säästöjä ja kustannustehokkuutta, uudelleenarvioidaan koulujen kuntoa ja palveluverkkoa, ja yksi keskeinen syy on juuri lapsimäärien väheneminen, Sjöström sanoo.
Kun oppilasmäärät vähenevät, kunnat usein tiivistävät kouluverkkoaan ja keskittävät opetusta isompiin yksiköihin. Keskittämiset ja koulujen lakkautukset eivät aina tuo toivottuja säästöjä kunnille, menot saattavat jopa kasvaa.
Koulujen lakkauttamiset ovat esimerkiksi jo nyt pidentäneet koululaisten matka-aikoja. Noin viidennes Suomen peruskoululaisista matkaa koulukuljetuksilla.
Kyläkoulu houkutteli Sipposia Asikkalaan
Asikkalalaisen Jarkko Sipposen mielestä kyläkoulujen lakkautuksilla saattaa olla pitkäkantoisia vaikutuksia muun muassa kunnan vetovoimaan ja asukaslukuun.
Hän muutti perheineen sukutilalle Asikkalan Vähimaalle kolmisen vuotta sitten. Työmatkat Helsinkiin ja Turkuun pitenivät, mutta painava syy muuttoon oli kyläkoulu, johon perheen lapset haluttiin.
Kylään on viime vuosina muuttanut muitakin nuoria perheitä.
– Länsi-Asikkalan alueella on 80 alle yläasteikäistä lasta, ja oppilasluvun ennustetaan kasvavan näillä näkymin koko vuosikymmenen ajan, Sipponen kertoo.
Nyt kunta suunnittelee kolmen kyläkoulunsa lakkauttamista. Yksi näistä on Länsi-Asikkalan koulu, jossa Sipposten kahdesta lapsesta vanhempi on ensimmäisellä luokalla.
– Kun koulu kerran lakkautetaan, sitä ei takaisin enää saa. Siinä menee kunnan kilpailuvaltti, jää vaan yksi iso koulu, Jarkko Sipponen toteaa.
Yhteistyötä yli kunta- ja koulurajojen
Kuntaliiton erityisasiantuntijan Mari Sjöströmin mukaan kunnilta vaaditaan tulevaisuudessa entistä enemmän yhteistyötä ja päättäjiltä joustavuutta perusopetuksen järjestämiseksi.
– Tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, jotta perusopetuksen laatu ja tasa-arvo toteutuvat ja saavutettavuuteen liittyvät ongelmat saadaan ratkaistua. Toki lainsäädännön edellyttämissä puitteissa.
Kuntaliitto kartoittaa kuntien välisen yhteistyön mahdollisuuksia Kuntaliiton Verkostoperuskoulu-hankkeessa, jossa mukana on 10 aluetta ja liki 40 kuntaa eri puolilta Suomea.
– Pilottikunnissa on tehty kuntarajat ylittävää yhteistyötä paitsi kouluverkon osalta, myös laajentamalla opetusyhteistyötä joissakin aineissa etäyhteyksien avulla. Yhdestä koulusta avataan yhteydet toiseen kouluun, Sjöström kertoo esimerkkeinä.
Kuntaliitto kokoaa valtakunnalliset tulokset ja tiedot yhteen hankkeen päättymisen jälkeen vuonna 2024.