Ennätysmäärä kuntia nostaa kuntaveroaan ensi vuodelle. Vero nousee peräti 202 kunnassa ja kaupungissa, mikä on 2000-luvun uusi ennätys. Edellinen ennätys 181 kuntaa on vuodelta 2010. Yleensä korottajakuntia on ollut vuosittain viidenkympin kahta puolta. Kaikkiaan kuntia on 309 Ahvenanmaan kunnat mukaanlukien.
Kuntaveron nosto merkitsee maksettavien verojen nousua kuntalaiselle.
Tosin tällä kertaa pitää huomioida, että suurin osa kunnista nyt vain pyöristää veroprosenttiaan joko ylös tai alas kymmenyksen tarkkuuteen. Kuntia, jotka korottavat veroprosenttiaan yli pyöristyksen, on 88 kappaletta.
Valtaosa näistä kunnista on pieniä kuntia, mutta korottajakuntien joukossa oli myös suurempia kaupunkeja, kuten Jyväskylä ja Kouvola. Yhteensä korottajakunnissa asuu noin reilut 3 miljoonaa suomalaista. Kuntaliiton mukan korotusten taustalla vaikuttavat muun muassa sote-uudistuksen epäedulliset vaikutukset kunnan talouteen ja huonontuneet talousnäkymät.
Eniten kuntaveroaan korottivat paperiteollisuuskaupungit Valkeakoski (+1,29 %-yks.) ja Imatra (+1,24 %-yks.) Muita kovia korottajia ovat muun muassa Hamina, Ylitornio ja Jämsä. Kaikkiaan yli prosenttiyksikön korotti yhteensä 14 kuntaa, muun muassa tuulivoimakunnaksi pian muuttuva keskipohjalainen Lestijärvi.
Veroparatiisi saa vielä odottaa
"Uudeksi Kauniaiseksi", kotimaan kuntaveroparatiisiksi tähynnyt Lestijärvi nostaa kuntaveroaan 1,04 prosenttiyksikköä ensi vuodelle, vaikka sen nyt jo eläköitynyt kunnanjohtaja Esko Ahonen maalaili Ylen haastattelussa kesällä 2021, että rakennettavat tuulivoimalat antavat mahdollisuuden laskea kuntaveroa noin 4–5 prosenttiyksikköä, kun kunta alkaa kuitata myllyistä miljoonien kiinteistöveroa.
– Lestijärvestä on mahdollista tehdä Suomeen "uusi Kauniainen", Ahonen viittasi tuolloin maan matalimman kuntaveron perijään.
Lestijärven vs. kunnanjohtaja Susanna Tuikka ei lupaa veronalennuksia vielä, vaikka tuulimyllyistä heruu kiinteistöveroja ensi vuonna 700-800 000 euroa ja 2025 jo noin 2,3 miljoonaa euroa. Veroja oli pakko nostaa, koska velkaa on kaulaan saakka ja alijäämääkin miljoonamitalla.
– Ensi ja seuraava vuosi ovat meille hankalia, mutta 2026 saattaa jo helpottaa. Ehkä Lestijärvestä sukeutuu "Uusi Kauniainen" viiden vuoden sisällä, Tuikka väläyttää.
Halsua jatkaa verokärjessä
Kovasta korotuksesta huolimatta Imatran ja Valkeakosken veroprosentit jäävät edelleen selvästi kovimpien verottajakuntien alapuolelle. Manner-Suomen korkeinta veroprosenttia perii yhä keskipohjalainen Halsua, vaikka se ensi vuodelle kuntaveroaan hitusen laskikin 10,8 prosenttin. Muita kympin ylittäjiä ovat muun muassa Kaskinen, Ylivieska ja Urjala.
”Veroparatiisi” kiristi
Maan keveimmät kuntaverottajat löytyvät pääkaupunkiseudulta. Kärjessä jatkaa Kauniainen, vaikka se poikkeuksellisesti nosti omaa veroprosenttiaan ensi vuodelle, tosin vain hitusen. Muita alhaisen kuntaveron kuntia ovat Kustavi, Helsinki ja Espoo.
Ydinvoimaloistaan muhkeaa kiinteistöveroa saava Eurajoki keikkuu myös kevyessä päässä. Kaikkiaan 97 kuntaa laskee kuntaveroaan, mutta niistäkin valtaosa vain rippusen. Eniten kuntaveroa laskee Tervola, 0,46 prosenttiyksikköä.
248 korottaa tonttiveroaan
Kiinteistöverotuksessa muutoksia aiheuttaa poikkeuksellisesti uuden veroprosentin lanseeraaminen, kun maapohjat erotetaan rakennuksista yleisen kiinteistöveroprosentin sisällä. Hallitus kohdensi verorasitusta maapohjille nostamalla veroprosentin vaihteluvälin alarajaa. Manner-Suomen kunnista 245 korottaa tämän johdosta kiinteistöveroaan. Yhteensä maapohjien veroprosentin korottajia on 248.
Alle liitetystä taulukosta voit näppärästi tarkistaa omasi tai muun kunnan tuloveroprosentin ensi vuodelle. Voit myös järjestää taulukon kunnittain korkeimmasta veroprosentista alhaisimpaan ja päinvastoin klikkaamalla sarakkeen yläreunaa.
Voit keskustella aiheesta jutun lopussa klo 18.11. klo 23 saakka.
Taulukkoa ladataan